Fannaråkin (Fannaråken) vaellus on yksi Norjan Jotunheimenin kansallispuiston klassikkovaelluksista. Fannaråken on Skandeihin kuuluva vuori, jonka huippu kohoaa 2068 metriä merenpinnan yläpuolelle. Fannaråkilta avautuvat huikeat maisemat läntiseen Jotunheimeniin.
Lue lisää
Yksinvaellus
Lumikengät, tykkylumimaisemat ja ensimmäinen talvivaellus yksin. Yhtälössä jännittää ihan kaikki.
Lue lisää
Sarekin vaellus on monen vaeltajan ämpärilistalla. Sarekin kansallispuisto sijaitsee Ruotsin Lapissa Jokkmokkin kunnassa. Jylhä Sarek on Euroopan vanhin kansallispuisto ja sitä kutsutaan usein Pohjolan viimeiseksi todelliseksi erämaaksi.
Lue lisää
Muotkatunturin erämaata luonnehditaan erämaista erämaisimmaksi. Utsjoen ja Inarin kuntien alueella sijaitsevassa erämaassa on noin sata tunturia, mutta maisema on erityisen avara. Korkein huippu on Kuárvikozzâ (590 m). Virallisia merkittyjä polkuja Muotkatunturin alueella ei ole, mutta suosituille vaellusreiteille, kuten Peltojärven hiekkarannalle ja Peltotunturille on muodostunut selkeitä polkuja.
Lue lisää
Päivitetty 12.5.2024
Lue lisää
Kebnekaise (Giebmegáisi saameksi) on Ruotsin korkein vuori, jonka huipulla seistään noin 2097 metriä merenpinnan yläpuolella. Eteläiselle Sydtoppenille pääsee helpohkoa polkua pitkin, pohjoisemmalle Nordtoppenille vaaditaan muutakin kuin hyvät tossut. Kiirunasta noin 80 kilometriä länteen sijaitseva Kebnekaise on Pohjois-Ruotsin vaellusklassikko ja reisilihaksia mukavasti lämmittelevä päiväretki.
Lue lisää
Vistasin laakso – ruotsiksi Vistasdalen ja saameksi Vistasvagge – on vehreä vaelluskohde Kebnekaisen alppimaisemissa Ruotsin Lapissa. Polku kulkee alhaalla vuorten reunustamassa laaksossa Vistasjohka-joen vartta Alesjauren ja Nikkaluoktan välillä, ja se on merkitty punaisella maalilla. Vistasin halki pääsee Nikkaluoktasta myös Abiskoon, jolloin matkaa kertyy 84 kilometriä. Keskellä laaksoa sijaitsee Vistasin vuoristomaja. Vesialueet houkuttelevat myös melojia. Hyvällä säällä Vistasissa saattaa kulkea paljonkin retkeilijöitä, mutta hyvällä tuurilla tai huonolla kelillä laaksossa ei välttämättä törmää kehenkään. Paitsi ehkä hirviin!
Lue lisää
Halti on Suomen korkein tunturi, jonka huippu, Háldičohkka, kohoaa 1324 metriä merenpinnan yläpuolelle. Suosituin reitti Kilpisjärveltä Haltille on Kalottireitti, mutta perille pääsee myös omia polkujaan erämaan halki. Kuljin Haltille Kalottireittiä, mutta palasin Kilpisjärvelle Termisjärven kautta poiketen merkityltä polulta Kuonjarjoella. Olin haaveillut jo pitkään Haltin huiputtamisesta, ja yksinvaellus toteutui vihdoin elokuussa 2021. Menomatka sujui hiukan paremmin kuin paluumatka, josta tämä juttu kertoo.
Lue lisää
Halti on Suomen korkein tunturi, jonka huippu, Háldičohkka, kohoaa 1324 metriä merenpinnan yläpuolelle. Norjan puolella hieman korkeammalle. Tunturi sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla, ja huipulle voi kiivetä molemmista maista. Suosituin vaellusreitti Kilpisjärveltä Haltille on Kalottireitti.
Lue lisää
Monessa yhteydessä varoitetaan lähtemästä yksin retkelle. Metsä on vaarallinen, erämaasta ei ainakaan selviä yksin hengissä. Pelottelun tai pelkäämisen asemesta kannattaisi keskittyä yksinvaeltamisessa tarvittaviin taitoihin ja yksin olemisen positiivisiin vaikutuksiin. Käyn aina polkujuoksemassa yksin, käyn patikoimassa yksin, kiipeän vuorilla yksin ja teen pitkiä vaelluksia ja seikkailujuoksuja yksin erämaassa. Useimmiten en kaipaa reissuilleni seuraa. Pidän yksinolosta, hiljaisuudesta ja häiriöttömyydestä luonnossa. Pidän siitä, että saan tehdä itse valinnat ja päätökset ja hanskata haastavatkin tilanteet. Lue miten aloitin yksinvaeltamisen ja mitä olen oppinut sooloseikkailuistani, ja poimi parhaat vinkit ensimmäiselle yksinvaellukselle!
Lue lisää