Polkujuoksun eli trail runningin suosio on kasvanut valtavasti viime vuosina. Metsissä ja poluilla on juostu iät ajat, mutta laji on tullut tunnetummaksi erityisesti huimasti lisääntyneiden polkujuoksutapahtumien myötä. Polkujuoksuun on myös kehitetty yhä enemmän varusteita, kuten polkujuoksutossuja ja juoksuliivejä.

Polkujuoksu on kokonaisvaltaista liikuntaa, joka tekee hyvää keholle ja mielelle. Jos kokeilet polkujuoksua, saatat jäädä nopeasti koukkuun!

Kokosin tähän ajatuksia polkujuoksusta ja omakohtaisia polkujuoksukokemuksiani, joita on kertynyt kahden ja puolen vuoden harrastuksen myötä.

Miksi aloittaisit polkujuoksun?

Motivaatio polkujuoksun aloittamiseen vaihtelee kuntoilusta luontoelämyksien etsimiseen ja yhteisöllisyydestä oman rauhan hakemiseen. Lajia voi harrastaa niin monella tavalla, että monet löytävät polkujuoksusta juuri itselleen sopivan jutun.

• Suomessa polkujuoksun aloittaminen on äärimmäisen helppoa: lähes mistä tahansa löytyy polunpätkä, jolle suunnata matalalla kynnyksellä. Ei siis tarvitse lähteä Alpeille tai edes kotimaan vaellusreiteille. Lähiluonto on nimensä mukaisesti lähellä.
• Mitään sen kummempia varusteita ei tarvitse hankkia, metsäpoluillakin pärjää tavallisilla lenkkareilla ja kännykän ja avaimet voi sulloa taskuun. Toisaalta polkujuoksuun suunniteltuja hyviä ja myös kohtuuhintaisia varusteita saa nykyään hyvin useimmista ulkoiluun keskittyneistä kaupoista. Hyvät ja itselle sopivat laadukkaat varusteet kestävät käytössä pitkään. Vain polkujuoksutossut tulevat tasaisin väliajoin tiensä päähän, jos kilometrejä alkaa kertyä sadoittain tai jopa tuhansittain.
• Polkujuoksu sopii oikeastaan kaiken ikäisille ja kuntoisille juoksijoille. Se on myös jaloille hellempää kuin kovalla alustalla juoksu. Omat päkiäni ja polveni eivät juuri kestä maantiejuoksua, mutta poluilla iskut vaimenevat niin paljon, että juoksu onnistuu.
• Polkujuoksu on hyvä vaihtoehto, jos et ole aiemmin liikkunut säännöllisesti. Kynnys lähteä vain ulos ovesta ja luontoon voi olla paljon matalampi kuin lähteminen ohjattuun jumppaan tai kuntosalille. Helppoon ja koukuttavaan luontopyrähdykseen syntyy nopeasti rutiini.
• Polkujuoksusta saa myös vaihtelua muihin lajeihin. Esimerkiksi pyöräilyn tai hiihdon kaveriksi polkujuoksu sopii mainiosti. Tietenkin polkujuoksusta saa mukavaa vaihtelua myös maantie- ja ratajuoksijoille. Vaikka et pitäisi maantiellä juoksemisesta, saatat innostua polkujuoksusta – näin kävi myös minulle.

Onko polkujuoksu urheilua vai retkeilyä?

Kuten kaikessa, mihin intohimoisesti suhtaudutaan, kärkeviä mielipiteitä näkyy suuntaan jos toiseen. Yksi kiistelyn aihe tuntuu olevan se, voiko polkujuoksua kutsua urheiluksi muuten kuin juoksukisojen kuumimman kärjen osalta.

Polkujuosta voi hitaasti löntystellen, kävelyvauhtia, ilman urheilukelloa, ja täysin ilman kilpailuihin osallistumista. Toisessa ääripäässä voi treenata hyvin tosissaan omia suorituksiaan seuraten ja tavoitteellisesti tuloksiaan parantaen. Enemmistö polkujuoksijoista asettunee jonnekin näiden tyylien välimaastoon.

Voi myös miettiä, onko vauhdikkaasti kävelty vaellus retkeilyä vai urheilua? Tai millä perusteella juoksuvaellus on joko urheilua tai retkeilyä? Onko ultramatka löntystellen urheilua? Oma kantani on: mitä väliä puhutaanko urheilusta vai retkeilystä?

Vain pieni osa kaikista polkujuoksun harrastajista luultavasti urheilee kilpailu ja suoritus edellä, monille ensisijainen tavoite on luontoelämys, puhdas ilma, terveys ja rentoutuminen. Tai sitten seikkailu, jännitys ja endorfiinit. Tai kaikkea näitä!

On OK suorittaa tai olla suorittamatta luonnossa. Suorittaminen on sitä paitsi subjektiivinen kokemus: toiselle viiden kilometrin polkujuoksulenkki voi olla suoritus, toinen voi nautiskella viisikymmentä kilometriä poluilla ilman minkäänlaista tunnetta suorittamisesta. Omaa polkujuoksuharrastustaan ei kannata vertailla muihin.

Polkujuoksu on hitaampaa kuin maantiejuoksu, mutta se voi olla myös raskaampaa. Jos oikeasti juoksee tai hölkkää poluilla, käy se todellakin urheilusta. UKK-instituutti suosittelee aikuisille viikoittain vähintään 2h 30min reipasta sykettä kohottavaa liikuntaa tai 1h 15min rasittavaa liikuntaa, sekä lihaskuntoharjoitusta kaksi kertaa viikossa. Suosituksen mukaan terveyttä edistää liikunta, jonka teho vastaa reipasta kävelyä, ja muutama minuutti kerrallaan riittää. Polkujuoksulla lähiluonnossa saa kerättyä ainakin suosituksen mukaisen terveyttä edistävän määrän liikuntaa helposti ja kuin huomaamattaan.

Koen asettuvani jonnekin puoliväliin: en kilpaile, mutta seuraan lempeästi urheilukellon statistiikkaa. Välillä yritän noudattaa jonkunlaista viikko-ohjelmaa, jossa vaihtelisivat pk-lenkit, pitkikset, intervallit ja ylämäkitreenit. Toisinaan (yleensä) juoksen ihan vain fiiliksen mukaan, ja joskus pitää juosta sen mukaan, kun aikaa töiltä ja muilta kiireiltä löytyy.

Omat tavoitteeni liittyvät yhä pidempien ultramatkojen juoksemiseen, mutta pääasia on aina hyvä olo. En hätyyttele ’suorituksillani’ minkäänlaisia ennätyksiä, mutta miellän silti itseni jonkunlaiseksi urheilijaksi. Arkipäivän oman elämäni seikkailevaksi urheilijaksi. Kun pelkkä ajatuskin tuosta määritelmästä saa hymyn huulille, on vain todettava, että oikealla polulla ollaan!

Polkujuoksun hyödyt keholle

• Jo reipas kävely kerran päivässä vaikuttaa positiivisesti terveyteen, mutta enemmän hyötyä on tietenkin vauhdikkaammista askelista. Ei todellakaan tarvitse lenkkeillä pudottaakseen painoa, mutta kivan lajin parissa kilot saattavat karista kuin itsestään. Tai sijoittua eri kohtiin vartaloa. Polkujuoksun myötä olo kohenee joka tapauksessa, ja painonhallinta on helpompaa, jos kokee sen hankalaksi.
• Ainakin oma aineenvaihduntani paranee selvästi. Minulla on autoimmuunityreoidiitti, joka myös kilpirauhasen vajaatoimintana tunnetaan. Hormonitoiminta vaikuttaa erityisesti aineenvaihduntaan ja lihomiseen, laihtumiseen sekä turvotukseen, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, miten on sattunut syömään tai jättänyt syömättä. Polkujuoksu saa uinuvan vatsan toimimaan ja nesteet liikkeelle! Uskon sen johtuvan siitä, että polkujuoksu rasittaa keskivartalon lihaksia tehokkaasti. Muu urheilu (kuntosali, pyöräily, melominen, hiihto) ei ole koskaan tuottanut samaa vaikutusta. Polkujuoksutauko tuntuukin heti kehossa, ja oikeastaan vain hyvin pitkillä tai raskailla vaelluksilla pääsen samankaltaiseen kehon flow-tilaan, kuin mitä säännöllisessä polkujuoksussa.
• Poluilla tulee helposti juostua vaihtelevilla sykkeillä, jolloin treeni kehittää monipuolisesti kehoa ja suorituskykyä. Jos sykkeet nousevat herkästi, ei ole huono idea aina välillä kävelläkin polkuja juoksun asemesta, jotta rasittavasti liikunnasta ehtii palautua ennen seuraavaa polkujuoksulenkkiä. Kunnon kehitys pysähtyy, jos ei lepää riittävästi. Liiasta juoksusta voi kehittää itselleen myös ylikunnon tai rasitusvammoja jalkoihinsa. Toisaalta peruskuntoharjoittelu on juuri arjen jaksamista parantavaa liikuntaa – väliin voi tehdä muutaman spurtin tai pinnistellä jonkun ylämäen kokonaan juosten.
• Polkujuoksussa, varsinkin teknisemmillä poluilla, saa luonnostaan koordinaatioharjoitusta, koska juurakot, kivet, epätasainen alusta, ja kallioilla juoksu vaativat tarkkuutta askeliin. Kehonhallinta ja motoriset taidot, kuten tasapaino ja ketteryys, paranevat. Hyvä kehonhallinta vähentää virheellisiä liikkeitä ja asentoja, ja on kullan arvoista iän karttuessa.
• Epätasainen alusta vaatii myös koko kehon käyttöä. Polkujuoksu onkin hyvin dynaamista, sillä se aktivoi useampia lihaksia ja niveliä sekä enemmän keskivartaloa kuin tasaisella alustalla juokseminen. Mitä ihmeellisempi reitti yli puunrunkojen ja kallioiden, sitä enemmän koko keho liikkuu!

Polkujuoksun hyödyt mielen hyvinvoinnille

• Polkujuoksu hellii mieltä. Epätasaisilla poluilla on keskityttävä jokaiseen askeleeseen, ettei kompastu. Kun keskityt polkujuoksuun, et yksinkertaisesti pysty vatvomaan stressaavia asioita. Juoksulenkki metsässä nollaa tehokkaasti arjen kuormittaman mielen. Jo lyhyt aika (15 min) luonnossa tutkitusti laskee verenpainetta ja sykettä.
• Toisaalta liikkuminen luonnossa voi kiihdyttää aivojen luovaa ongelmanratkaisua, kun sitä estänyt stressi poistuu. Polkujuoksulenkin jälkeen saakin innostuneena ja energisenä kirjoittaa sata uutta ideaa paperille. Vaihtoehtoisesti aivot saattavat alkaa käsitellä jumiutuneita tunteita, ja purkaa ylimääräistä painolastia pois mielen syövereistä. Murheet jäävät metsään.
• Polkujuoksu kohottaa itsetuntoa. Jostain syystä juoksusuoritus metsässä tuntuu erilaiselta kuin maantiellä. Saavutuksen tunne on polkujuoksussa paljon suurempi. Uskon, että se johtuu kokonaisvaltaisesta elämyksestä, johon kaikki kehon aistit osallistuvat. Toki kokemukset ovat henkilökohtaisia ja vaihtelevat ihmisestä toiseen. Oma itsetuntoni koki räjähdysmäisen kasvun juuri polkujuoksun myötä.
• Kuten luontoliikunta yleensäkin, polkujuoksussa pääsee jokaisella juoksukerralla nauttimaan esteettisistä luontoelämyksistä. Metsä, järvi tai tunturimaisema on kaunis kaikkina vuodenaikoina, säässä kuin säässä. Kaupungissa asuvalle polkujuoksu rauhallisessa luonnossa voi toimia erittäin hyvänä vastapainona yleiselle kiireen tunnulle.
• Luontokokemus on kokonaisvaltainen kokemus, jossa polkujuoksija on osa ympäristöään. Luonnon äänet, tuoksut, värit ja tekstuurit vaikuttavat kaikkiin aisteihin. Kun liikkuu sisätiloissa tai valmiilla radoilla, liikkuu ennalta ohjatussa ja rajoitetussa tilassa. Luonto on jollain tavalla avoin ja rajaton. Tämä lisää vapauden ja seikkailun tunnetta, joka puolestaan ruokkii luovuutta.

Miksi siis aloittaa polkujuoksu? Polkujuoksu sopii lähes kaikille, tyyli on vapaa, ja lajia voi harrastaa jopa ilmaiseksi lähiluonnossa. Luontoliikunnasta saa terveyttä ja hyvää oloa niin mielelle kuin keholle. Polkujuoksusta löytää halutessaan mukavan yhteisön, joko poluilta tai somesta, tai voi nauttia omasta rauhasta yksin metsässä.

Toivotan sinulle polkujuoksun iloa!