Kevytretkeily tarkoittaa retkeilyä kevyin varustein. Yleinen termi, johon voit törmätä vaelluskeskusteluissa, on myös ’grammanviilaus’. Kevytretkeilyssä olennaista on keskittyminen vain välttämättömiin varusteisiin ja painon vähentämiseen sieltä mistä mahdollista.

Länsimaisen kevytretkeilyn juuret löytyvät pitkänmatkan vaeltajien (läpivaellus, thru-hiking) yhteisöstä Amerikasta. 1990-luvun alkupuolella ajatus kevyemmistä ja minimalistisemmista varusteista sekä nopeammasta kulkemisesta alkoi levitä myös perinteistä vaellusta harrastaneiden keskuudessa. Tänä päivänä internetin ja sosiaalisen median kevytretkeily-yhteisöissä on satoja tuhansia harrastajia.

Retkeilybuumi elää Suomessakin kulta-aikojaan ja samalla myös kevytretkeilyn suosio on noussut kohisten. Ilmiö alkaa jo näkyä kauppojen tarjonnassakin.

Kokosin tähän artikkeliin tietoa kevytretkeilystä sekä kevytretkeilyn varustelistan perustuen omiin tutkimuksiini ja kokemuksiini soolovaelluksesta Pohjoismaissa. Olen vaeltanut useamman vuoden monenlaisilla tyyleillä ja varustekokoonpanoilla. Alusta asti monet (mutta eivät suinkaan kaikki) varusteistani ovat olleet kevyemmästä päästä, mutta olen viilannut grammoja ja vaihtanut varusteita vähitellen.

Tästä artikkelista löydät vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

• Mikä on sopiva rinkan paino?
• Mitä eroa on kevytretkeilyllä ja ultrakevyellä retkeilyllä?
• Miten keventää rinkan painoa – isot 4 varustetta?
• Miten keventää rinkan painoa luopumalla turhasta?
• Kevytretkeilijän pakkauslista – mitä ovat grammanviilaajan varusteet yön yli vaelluksella?
• 10 parasta vinkkiä kevytretkeilyn aloittamiseen

Miksi aloittaa kevytretkeily?

Kevyemmillä kantamuksilla voi vaeltaa pidempiä matkoja, nopeammin ja vähemmällä energialla. Kevyt rinkka ei rasita niin paljon polvia ja niveliä, ja vaellus tuntuu helpommalta ja mukavammalta.

Voi myös ajatella, että kevytretkeily kuluttaa vähemmän luontoa ja haurasta kasvillisuutta. Kevytretkeily mahdollistaa vaeltamisen kaiken ikäisille ja eri kuntoisille ihmisille.

Sain kunnon kipinän kevytretkeilyyn juostessani Sevettijärvi-Pulmanki -vaellusreitin pikkuinen 20-litrainen Ospreyn reppu selässäni. Oli häkellyttävää ja vapauttavaa kulkea keskellä erämaata polkujuoksutossut jalassa ja päivärepun paino selässä. Voiko näin oikeasti tehdä?

Aloitin kevytretkeilyn toden teolla vasta Sarekin-vaelluksellani, jolle katkaisin jopa hammasharjan grammoja vähentääkseni. En olisi pystynyt kulkemaan niin pitkää matkaa niin haastavassa maastossa kantaen 15 vuorokauden ruuat tavallinen rinkka selässäni.

Tai olisin toki pystynyt vaeltamaan entiseen malliin, mutta matkanteko olisi ollut hyvin tuskallista jaloilleni (kärsin kroonisista päkiäkivuista) ja olisin kulkenut etapit paljon hitaammin. En olisi kiivennyt senkään vertaa vuoria, mitä reissulla ehdin kiivetä. Myös Sarekin jokien ylitykset ison ja kömpelön rinkan kanssa rehellisesti sanottuna hirvittivät.

Aloitin siis kevytretkeilyn hyvin yleisin perustein: päästäkseni kulkemaan pidempiä matkoja nopeammin ja mukavammin. Tähän mennessä en ole joutunut tinkimään mistään mukavuuksista – edes tilavasta kahden hengen teltasta – vaikka rinkkani peruspaino jää jo alle yhdeksän kilon.

Kevytretkeilijäksi voi ryhtyä, vaikkei haluaisi kulkea yhtään sen nopeammin tai pidemmälle kuin tähänkään asti. Missään nimessä ei tarvitse alkaa kellottamaan, miten nopeasti pystyy vaeltamaan jonkun tietyn vaellusreitin.

Paljonko rinkka saa painaa?

Mikä sitten on rinkan optimaalinen paino? Usein kuulee sanottavan, ettei rinkka saisi painaa kuin kolmasosan vaeltajan painosta. Joissain lähteissä naisten tai tottumattomien vaeltajien rinkan suositellaan painavan korkeintaan yhden neljäsosan kantajansa painosta. Tarkkaakin lukua tarjotaan, rinkka ei saisi painaa yli 20 kg.

• Esimerkiksi noin 65-kiloisella normaalin BMI:n naisella rinkan 1/4 paino olisi tällöin vähän reilu 16 kg ja 1/3 paino 21.5 kg. Omia laskukaavoja on kehitelty myös BMI 25+ vaeltajille, jotta rinkan paino ei kasvaisi liikaa. Kantajan fyysisistä ominaisuuksista riippuu, mille kohdalle mukavuusalue asettuu.

Kannattaa myös muistaa, että rinkan paino vähenee tasaisesti vaelluksen aikana ruokien ja muiden kuluvien tuotteiden huvetessa. Pidemmällä vaelluksella lähtöpaino saattaa nousta korkeaksi, sillä ruoka painaa paljon.

• Otetaan esimerkiksi tuo 16 kg rinkan paino viikon vaellukselle. Jos arvioidaan että ruoka painaisi noin 600 g päivässä ja lisätään yhtälöön polttoaine sekä hiukan varaenergiaa, saadaan noin 5 kg paino ruokaosastolle. Rinkka painaisi vaelluksen jälkeen noin 11 kg. Tällä ei ihan vielä päästä kevytretkeilysarjaan, mutta ollaan jo lähellä!

Laskukaavojen perusteella naisten pitäisi valita jo lähtökohtaisesti kevyempiä varusteita, varsinkin jos harrastaa yksinvaellusta ja kantaa taakkansa itse. Esimerkiksi makuupusseja ja makuualustoja löytyy eri kokoisina, jolloin pienikokoinen vaeltaja voi valita lyhyemmän ja kevyemmän tuotteen.

Kevyemmällä kantamuksella vaellus on useimmiten mukavampaa kuin painavalla rinkalla. On silti hyvin yksilöllistä, millainen paino selässä tuntuu vielä ihan mukavalta, ja miten pitkiä vaelluksia tekee. Saat kantaa retkelläsi juuri niin paljon tai vähän kuin haluat, eikä rinkkasi paino kuulu muille.

Jos vaellat ryhmässä, jonka on tarkoitus kulkea tiettyä vauhtia, reppusi painolla on enemmän merkitystä. Rinkan paino vaikuttaa suoraan kulkuvauhtiin ja välillisesti turvallisuuteen. Vauhtiin ja kuntoon nähden liian painava rinkka voi lisätä terveys- ja onnettomuusriskiä, tai liian painava rinkka voi estää riittävän kulkuvauhdin ylläpitämisen.

Sitten kun yhdistät vaellukseen jotain muutakin harrastusta, kuten kalastusta tai luontokuvausta, rinkkaan tulee helposti todella paljon painoa. Neljän kilon kamerasetti vaatii rutkasti mielikuvitusta, jos mielii saada rinkkansa edes kevyeksi. Mitä enemmän kantaa mukanaan painoa lisäävää välineistöä, sen hyödyllisempää on karsia kiloja sieltä mistä sitä voi karsia, kuten peruspainosta.

Mitä eroa on kevytretkeilyllä (lightweight backpacking) ja ultrakevyellä retkeilyllä (UL backpacking)?

Ultrakevyessä retkeilyssä pyritään karsimaan vielä enemmän painoa kuin kevytretkeilyssä. Usein käytetään käsitettä ’peruspaino’ (base weight), joka tarkoittaa kaikkien varusteiden yhteenlaskettua painoa ilman ruokaa, vettä ja polttoainetta. Viimeksi mainitut kuuluvat luokkaan ’kuluvien tuotteiden paino’ (consumable weight), johon jotkut laskevat myös vessapaperin ja hammastahnan.

Peruspainoon ei myöskään lasketa varusteita, jotka ovat ylläsi. ’Päällä pidettävien paino’ (worn weight) sisältää esimerkiksi vaelluskengät, vaellusvaatteet ja urheilukellon, jotka eivät koskaan ole rinkassa. Tällä periaatteella laskettaessa lantiotelineessä kulkeva järkkäri tai vaellushousujen taskussa luuraava kännykkä (ja kompassi ja kartta ja huulirasva jne.) eivät kuulu peruspainoon.

• Kevytretkeilyksi katsotaan yleensä peruspainoltaan alle 10 kg painava reppu ja ultrakevyeksi retkeilyksi alle 5 kg painava reppu. Englanninkielisissä maissa vastaavat painorajat ovat ylöspäin pyöristettynä 9 kg 72 g (20 pounds) ja 4 kg 540 g (10 pounds). Suomessa ultrakevyt retkeilijä voi siis pakata reppuunsa 460 grammaa enemmän ja kevytretkeilijä jopa 928 grammaa enemmän!

Oikeasti ei ole olemassa mitään kiveen hakattuja kiloja ja grammoja, jotka määrittelisivät täsmällisesti kevytretkeilyn ja ultrakevyen retkeilyn. Tietyt painorajat ovat kuitenkin vakiintuneet harrastajien yhteisössä, mutta määritelmät kehittyvät jatkuvasti.

Kevytretkeily voidaan jakaa myös neljään kategoriaan:

1. hyperkevyt alle 3.63 kg (8 lbs),
2. ultrakevyt 3.63 kg – 6.8 kg (8 – 15 lbs),
3. kevytretkeily 6.8 kg – 9.72 kg (15 – 20 lbs) ja
4. tavallinen ’klassinen’ retkeily yli 10 kg (20+ lbs) peruspaino. (Onko tämä sitten gramman vai pilkun viilausta?)

Ultrakevyen tai hyperkevyen retkeilyn filosofia, minimalistisuus ja usein mukavuudesta tinkiminen, ei suinkaan ole välttämätöntä eikä edes tarpeellista kevytretkeilyssä. Alle kymmenen kilon peruspaino on melko helppo saavuttaa ilman sen suurempia uhrauksia.

Retkeilyssä ei myöskään jaeta tyylipisteitä eikä palkintosijoja – ei ole millään lailla ’hienompaa’ tai ’kovempi suoritus’ kulkea kuukausi erämaassa pelkissä kalsareissa jäkälää järsien. Toisaalta ei ole yhtään ’oikeampi’ tai ’parempi tapa nauttia luonnosta’ raahaamalla tuoreyrteistä ja termospulloista pursuavaa Fjellun Kajkaa tai Savottaa selässään. Se mikä sopii sinulle, sopii sinulle parhaiten.

Onko kevytretkeily kallista?

Oman kokemukseni mukaan: on. Ainakin mikä tahansa ’ultrakevyt’ tuote missä tahansa retkeilyliikkeessä on takuulla arvokkaampi kuin ihan vain tavallinen patja. Kun aloitin retkeilyvarusteiden hankkimisen, tyydyin usein vähän painavampiin tuotteisiin rajallisen budjetin vuoksi.

Toki maailmassa on paljon kalliita ja painaviakin retkeilyvarusteita. Halpoja ja ultrakevyitä en sen sijaan ole nähnyt. Halpaa kevytretkeilyssä on turhista varusteista luopuminen tai ostamatta jättäminen.

Olen myös haaveillut kaikenlaisista ultrakevyistä DIY-varusteista. Niidenkin materiaalit ovat usein arvokkaita, joten ompelusten olisi hyvä mennä kerralla nappiin. Ompelu- ja kädentaitoharrastajalle, kuten minulle, omien retkeilyvarusteiden tekeminen avaa uusia ja innostavia harrastusmahdollisuuksia.

Kaikkein suurimmat investoinnit kevytretkeilyssä ovat majoite (teltta), makuupussi, makuualusta (ilmatäytteinen) sekä kantolaite.

Miten keventää rinkkaa: ’isot neljä varustetta’

Iso osa vaellusrinkan peruspainosta muodostuu yleensä:

1. majoitteesta eli teltasta tai vastaavasta.
2. makuupussista ja makuualustasta
3. kantovälineestä eli rinkasta.

Toiset käyttävät käsitettä ’isot kolme varustetta’ ja toiset käyttävät termiä ’isot neljä varustetta’. Sisältö näissä on suurin piirtein sama, mutta osa puhuu ’unisysteemistä’ ja yhdistää makuupussin ja makuualustan yhdeksi kokonaisuudeksi. Itsekin miellän ne yhteen kuuluviksi.

Majoite

Majoite, eli useimmiten teltta, painaa yleensä eniten. Ultrakevyet teltat ovat usein sauvojen varaan pystytettäviä telttoja, laavuja tai muita avomajoitteita. Vaelluksilla suosituksi on tullut myös riippumattoilu. Yksi ultrakevyt vaihtoehto on lisäksi minimalistinen bivy-säkki, useimmiten tarppiin yhdistettynä.

Vaellan haastavissa olosuhteissa yksin, ja haluan että ympärilläni on myrskynvarma, lämmin ja tilava teltta. Majoitteessani on oltava lattia ja sen on pidettävä ötökät ulkopuolella. Teltta pitää olla nopeasti pystytettävissä yksin mihin tahansa maastoon.

Esimerkiksi kahden hengen MSR Hubba Hubba NX -telttani on läpäissyt kaikki testit myrskytuulesta vedenpaisumukseen ja pakkaseen. Teltta on kevyt, muttei ultrakevyt (n. 1,6 kg varustelusta riippuen).

• Tavallisella kevyellä teltalla on suhteellisen helppo kasata kevytretkeilyyn sopiva varustesetti, mutta ultrakevyttä settiä ei.

Omistan myös puolet kevyemmän (ja pienemmän) Nemo Hornet 1P -teltan, mutta viihdyn siinä vain mukavilla kesäkeleillä, sillä en usko sen olevan riittävän kestävä ankarassa ilmastossa.

MSR:n teltta on yksi ensimmäisistä hankinnoistani – ja ’suurista 4 varusteesta’ ainoa, jota en ole päivittänyt vuosien varrella. Tuolloin ultrakevyiden telttojen saatavuus sekä hinta estivät ultrakevyen teltan päätymisen edes harkintaan. Viilaan grammoja toistaiseksi mieluummin muualta, mutta olen jo aloittanut katselemaan majoitevaihtoehtoja sillä silmällä.

Makuupussi ja makuualusta

Mitä lämpimämpi makuupussi, sitä enemmän yleensä painoa. Ultrakevyessä retkeilyssä suositaan usein kevyempiä untuvatäkkejä, koska selän alla untuva joka tapauksessa litistyy, eikä lämmitä.

• Kevytretkeilyssä ja ultrakevyessä retkeilyssä tähdätään siihen, että makuualusta ja makuupussi ovat vain niin lämpimiä, mitä vaelluskohde ehdottomasti vaatii.

Minimalistit käyttävät makuualustana usein keveintä solumuovia. Äärimmäiset grammanviilaajat pakkaavat mukaansa vain makuualustan torson. Tämä olisi ehdottomasti optimaalinen valinta niin keveytensä kuin edullisen hintansa puolesta. Suosittelen kuitenkin testaamaan omia unenlahjojaan, ennen kuin lähtee erämaahan pelkän pyllynalusen varassa.

Ensimmäiset makuupussini ja makuualustani osoittautuivat liian kylmiksi olosuhteissa, joissa vaellan paljon. Kakkoskierroksella (tai olisiko ollut jo kolmas) panostin niin kevyeen ja lämpimään kolmen vuodenajan settiin kuin mahdollista. Sea to summitin Women’s Flame III (665 g, pakattuna 744 g) sekä Thermarestin Women’s Neoair Xlite (340 g, pakattuna 434 g) ovat osoittautuneet melko täydellisiksi valinnoiksi omiin tarpeisiini.

Lue myös: Parhaan kevyen ja ultrakevyen makuupussin ja makuualustan valinta kevytretkeilyyn

Kevyt rinkka

Hyvän ja itselleen sopivan kevyen rinkan löytäminen voi ottaa aikansa. Tässäkin pätee sama kuin missä tahansa varusteessa: on todella paljon kiinni vaeltajan anatomiasta ja mieltymyksistä, millainen rinkka sopii kevytretkeilyyn tai vaeltamiseen ylipäänsä.

Klassisessa rinkassa on iso ja tukeva kehikko, jonka tarkoituksena on saada taakka pois hartioilta mukavasti kannettavaksi. Rinkat painavat yleensä 3-4 kiloa.

• Kevytretkeilyssä ja ultrakevyessä retkeilyssä suositaan paljon vain kevyillä tukirangoilla varustettuja tai täysin kehyksettömiä vaellusreppuja, joiden paino lasketaan sadoissa grammoissa kilojen asemesta.

Kuulun itse luokkaan ’saumat ja pesulaput ahdistavat ja miljoona säätöhärpäkettä ajaa hulluuden partaalle’. Vertailin jokaista mahdollista kevyttä ja ultrakevyttä rinkkaa, joka sopisi omiin tarpeisiini. Kävin retkeilyliikkeissä testaamassa kaikkein kevyimpiä rinkkoja. Salaa halusin rakastua Ospreyn ’nimsi’ Ariel Pro 65 -rinkkaan, mutta vertailussani se hävisi useille muille repuille.

Olin aina kuvitellut, että selkäni vaatii tukevan kehikon kantolaitteeseen. Otin riskin ja tilasin syvällisen vertailun jälkeen Atom Packsin The Mo -rinkan, joka painaa vähän päälle 900 grammaa. Näennäisesti aivan rimpula reppu muutti (kevytretkeily)elämäni. 60-litrainen The Mo -rinkka on erinomainen kahden viikon tai kahden sadan kilometrin vaellukselle (ilman välitankkauksia) vuoristoisessa erämaassa tai Lapin syksyssä. Lyhyemmille ja helpommille vaelluksille löytyy vieläkin kevyempiä reppuja.

Kevennä rinkkaa luopumalla turhasta

Mikä on turhaa vaelluksella? Periaatteessa kaikki, mitä et löydä ’vaelluksen välttämättömät varusteet’ -pakkauslistalta. Kokosin tähän joitain yleisiä vinkkejä grammojen viilaamiseen.

• Vesi. Älä kanna mukanasi turhaa vettä. Juo paljon silloin, kun vettä on saatavilla, ja kanna juomapullossa vain välttämätön määrä vaelluskohteesta riippuen.
• Puinen kuksa. Puinen kuksa on toki kaunis, mutta se painaa yllättävän paljon. Puolita paino vaihtamalla kuksa Kupilkaan. Kupilkan painon voit puolittaa vaihtamalla muoviseen taittokuppiin. Hinta tulee alaspäin enemmän kuin puolittuen grammojen mukana!
• Kymmenen vaihtovaatetta varmuuden vuoksi. Vaelluksella pärjää yllättävän vähillä vaatteilla, kun harkitsee tarkkaan, mitä oikeasti tarvitsee. Vaatteita yhdistelemällä ja kerrospukeutumisella säästää varustehankinnoissa ja repun painossa. Islantilaisvillapaita on upea, mutta kevytuntuvatakki painaa vain kolmanneksen villapaidan painosta.
• Painavat taukosandaalit. Ulkoilusandaalien painoissa on yllättävän paljon eroa. Crocsit ovat kevyimmästä päästä. Näppärä askartelee DIY-tohvelit solumuovin suikaleista.
• Polttoaine. Älä keittele riisipuuroa tai kahdentoista minuutin makaronia metsässä. Kun keität vain vettä, kaasua tai muuta polttoainetta kuluu naurettavan vähän.
• Ruoka. Kuivattu ruoka painaa paljon vähemmän kuin tuore tai säilötty ruoka. Kevytretkeilijän kannattaa panostaa energiatiheään ravintoon. Kuivatut mausteet minigrip-pussissa eivät paina paljon, oliiviöljy sujahtaa pieneen puolen desin muovipulloon.
• Ajanviete. Kannattaako retkelle raahata pelejä tai muuta ylimääräistä tekemistä, vai voisiko nauttia vain tekemättömyydestä ja hiljaisuudesta?

Kevytretkeilyn pakkauslista

Kevytretkeilijän varustelista on sama kuin tavallisen vaeltajan varustelista, josta on karsittu kaikki turhuudet. Se mikä kenellekin on turhaa, on yksilöllistä. Olennaista on se, että yksittäiset varusteet ovat kevyitä.

Pakkauslistan avulla voi tehdä trade-offia vaeltamisen keveyden ja yleisen mukavuuden välillä. Vaeltajan pakkauslista on myös sopeutettava vaelluksen ajankohtaan, kohteen luontoon ja ilmastoon sekä vaelluksen kestoon.

Jaottelin kevytretkeilyn varustelistan osioihin, joista ensimmäinen sisältää omasta mielestäni minimivarusteet yön yli vaellukselle sulan maan aikaan Pohjoismaissa. Jälkimmäiset varustelistat sisältävät varusteita, joita aivan kaikkia ihan jokainen ei välttämättä tarvitse henkilöstä ja vaelluskohteesta riippuen. Lisäksi tarvitset vaatteet yllesi sekä jalkineet.

Kevytretkeilyn varustelista - olennaiset perusvarusteet vaellukselle:

• Kantolaite eli reppu tai rinkka (tähtää kiloon ja siitä alaspäin, huomioi varusteidesi paino)
• Majoite eli teltta, laavukangas, riippumatto, bivy-pussi tms. (tähtää 1.5 kiloon ja siitä alaspäin; kun et nuku tuvissa)
• Makuupussi tai täkki (untuvaa, omien tarpeiden mukaan)
• Makuualusta (ilmatäytteinen UL tai solumuovi, omien tarpeiden mukaan)
• Kuivat vaihtovaatteet (aluskerrasto) ja sukat vähintään yöksi
• Kuivapussi (UL) vaihtovaatteille (jonne mahtuvat myös tulitikut ja kännykkä)
• Vedenpitävät ulkovaatteet (näissä paljon eroja painossa)
• Ensiapusetti (kokoa itse esim. minigrip-pussiin)
• Kartta (esim. tulosteina) ja kompassi
• Tulentekovälineet (esim. tulitikut, tulukset)
• Puukko (esim. mini partiopuukko) tai vastaava

+ ruoka (usein minimissään 500 g / päivä)

Olennaiset varusteet muille kuin hyvin minimalisteille:

• Vesipullo (tyhjä limsapullo painaa vähän, Nalgene paljon; kattilalla/mukilla korvattavissa)
• Muki (muovinen, komposiittikuituinen (muovi kevyempi); kattilalla/vesipullolla korvattavissa)
• Keitin (esim. MSR PocketRocket), polttoaine (minimalistit saattavat pärjätä kylmällä/kylmässä vedessä liotettavalla ruualla)
• Astia, jossa voi keittää vettä ja josta voi syödä esim. UL kattila (ks. yllä)
• Ruokailuväline eli lusikka, haarukka, tai lusikkahaarukka (tai luonnosta löytyvä puunpala/tikku)

Kohteesta riippuen lisäksi:

• Keitin, polttoaine (on mahdollista perustaa vaellus täysin tupien keittomahdollisuuksien varaan)
• Otsalamppu (+varaparistot) (ei tarvita pohjoisen yöttömässä yössä)
• Aurinkolasit
• Lämpimiä vaatteita (kevytuntuvatakki, pipo, hansikkaat, villasukat)
• Korjauspussi (makuualustan ja teltan korjausvälineet, hiukan teippiä, narua, pieni hakaneula)
• Vedenpuhdistustabletteja (kevyempi vaihtoehto) tai filtteri

Useimmat haluavat / tarvitsevat vaellukselle lisäksi:

• WC-paperi, pissarätti
• Roskapussi (jos et tuota mitään roskaa, et tarvitse)
• Pieni ultrakevyt pyyhe, sifonet tms. (kaiken kuivaukseen)
• Kännykkä
• Taukotossut, Crocsit tms. (näissä paljon eroja painossa)

Ei pakollisia mutta mukavia / tarpeellisia / joillekin pakollisia lisägrammoja:

• Vaellussauvat (kevyet, taitettavat)
• Kotiavain, auton avaimet
• Henkilökohtaiset lääkkeet, voiteet ym.
• Kuukautissuojat
• Hammastahna ja -harja (minituubi, kevyt ja pieni hammasharja)
• Jalkarasva, huulirasva, aurinkorasva (pieni määrä pakattuna kevyeen rasiaan)
• Hyttysverkko, hyönteiskarkote
• Pieni määrä ekopesuainetta, pieni pala pesusientä
• Matkarahapussi, rahaa, pankkikortti, ajokortti, passi
• Muutama paperiarkki ja pieni kynä
• Kännykän laturi
• GPS-laite, satelliittiviestin, virtapankki, kasa johtoja
• Rinkan sadesuoja, tai iso UL sisäpussi
• Maavaate, teltan aluskangas tms. (ei yleensä tarvita)

Vinkit kevytretkeilyn aloittamiseen

1. Jos et vielä omista keittiövaakaa, hanki sellainen. Hifistellä ei tarvitse, säästä rahat johonkin kevyeen retkeilyvarusteeseen tai leffalippuihin.
2. Avaa Excel tai vastaava ilmainen ohjelma. Kirjoita sarakkeisiin jokainen omistamasi varuste omalle rivilleen. Punnitse jokainen varuste ja merkitse paino sarakkeisiin. Excelissä on helppo laskea, miten jonkin varusteen vaihtaminen toiseen (tai jättäminen pois vaellukselta) vaikuttaa kokonaispainoon.
3. Varusteiden vähentäminen ei saa tarkoittaa turvallisuudesta tinkimistä. Opettele siis erätaidot hyvin, jotta pärjäät myös kevyemmillä varusteilla. Älä ota mukaan mitään ’varmuuden vuoksi’. Älä silti jätä teltankorjaus- tai makuualustan paikkausvälineitä kotiin keventääksesi painoa.
4. Varusteita hankkiessasi mieti, voiko varusteita yhdistellä keskenään tai käyttää useampaan tarkoitukseen. Kattilassa voi keittää vettä, mutta se toimii myös lautasena. Kevytuntuvatakki toimii taukotakkina, lisälämmikkeenä nukkuessa tai tyynyn korvikkeena. Ultrakevyt solumuovialunen ja ultrakevyt ilmatäytteinen makuualusta toimivat yksittäin lämpimillä kesävaelluksilla, ja yhdessä kylmemmillä keleillä.
5. Tunne omat tarpeesi ja mieltymyksesi. Jos joku väittää, että ultrakevyellä puhallettavalla tyynyllä saat erinomaiset unet, mutta vaihtovaatemytty pään alla pilaa retkesi, onko asia näin vai ei? Tarvitsetko oikeasti saippuaa viikon vaelluksella? Arvostavatko jalkasi kuivia vaellussukkia?
6. Mieti luontoa ja ilmastoa alueilla, joilla vaellat. Tarvitseeko majoitteesi puita? Onko yöllä pakkasta? Tarvitsetko välttämättä paksua alustaa? Haluatko, että rinkkasi mahtuu myös yöksi suojaan? Ultrakevyellä riippumatolla ei ehkä kannata lähteä puuttomaan vuoristoiseen erämaahan.
7. Muista käsitellä ultrakevyitä varusteita varoen, sillä ne saattavat rikkoutua helpommin kuin vahvemmista materiaaleista valmistetut varusteet. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty erityisesti haastavissa olosuhteissa. Sarekissa sain suorastaan riekaleiksi ultrakevyet sadehousut eikä telttakangaskaan säästynyt ilman iskuja.
8. Vaihda tuotteita kevyempiin vähitellen. Kevytretkeilyä ei tarvitse aloittaa kertarysäyksellä. Käytä varusteita, joita omistat, vuokraa loput. Toisaalta, jos et vielä omista retkeilyvarusteita, ja harkitset kevytretkeilyä, älä hanki yhtään painavaa tuotetta turhaan. Hanki itsellesi sopivia ja hyviä arvioita saaneita varusteita sitä mukaa, kun oma budjettisi antaa myöden.
9. Aloita varusteiden keventäminen suurimmista ja painavimmista varusteista: majoitteesta, makuupussista, makuualustasta ja rinkasta. Tällä tavalla voit vähentää tuntuvia kiloja grammojen sijaan.
10. Jos olet kätevä käsistäsi, voit säästää kustannuksissa valmistamalla varusteita ja kuivaamalla ruokia itse. Valmiit pakastekuivatut retkiruoat ovat erittäin käteviä, mutta niiden pussit ovat turhaa painoa. Itse tehden saa myös varmasti juuri oikean mallisia ja kokoisia varusteita kuin tarvitsee!