Saivonkierros johdattaa kulkijan mäntymetsän halki uljaalle seitapahdalle sekä kallioiden ympäröimälle rotkojärvelle, Äkässaivolle. Äkässaivo sijaitsee vain kivenheiton päässä Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta. Ylläs ja luontokeskus Kellokas ovat parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä.
Reilun kolmen kilometrin Saivonkierroksen luontopolun varrella on kylttejä, joissa kerrotaan Äkäsjokivarren historiasta, luonnosta ja nähtävyyksistä. Reitin puolivälistä rotkojärven viereiseltä kalliolta löytyy taukoa varten kota ja nuotiopaikka.
Saivonkierros -reitti on merkitty oranssipäisin tolpin sekä turkoosilla neliöllä, jossa on Saivonkierroksen merkki.
Saivonkierroksen lähtöpaikka ja parkkipaikka
Saivonkierrokselle lähdetään Aakenuksentien varrelta, noin 17 km Ylläksen suunnasta. Auton voi pysäköidä joko Äkäsjoen pohjois- tai eteläpuolelle parkkipaikalle (osoite: Aakenuksentie 271, Muonio). Eteläpuolella on hiekoitettu levike parille autolle.
Joen pohjoispuolelta löytyy isompi pysäköintialue, jossa on Pallas-Yllästunturin opastetaulu ja kartta. Google Maps ohjaa juuri tälle parkkipaikalle.
Saivonkierros on ehkä suunniteltu kuljettavaksi vastapäivään, sillä läheltä pienempää parkkipaikkaa löytyy polun varrelta opastekyltti, jossa toivotetaan tervetulleeksi Saivonkierrokselle. Kyltissä on Saivonkierroksen kartta.
Saivonkierros reitti
Isommalta parkkipaikalta ylitetään ensin Aakenuksentie. Reitti lähtee kulkemaan Äkäsjoenvartta. Polku on juurakkoinen ja sateen jäljiltä se voi olla melko mutainen ja täynnä lammikoita.
Paikoin on tehty pistoja veden ääreen. Jokivartta reunustavat pajut ja koivikot, jotka syksyllä värittävät maiseman ruskan hohtaviin sävyihin. Kyltti antaa vinkkejä perhokalastukseen muun muassa esittelemällä Äkäsjokeen parhaiten sopivia perhoja.
Polku nousee loivasti tiheässä mäntymetsässä. Metsässä kasvaa lähinnä jäkälää, mustikanvarpua, puolukkaa ja variksenmarjaa.
Äkässaivon kota sijaitsee korkealla kallion päällä. Kodan seinustalla on Pallas-Yllästunturin kartta. Pihapiirissä on toinen nuotiopaikka, puuvaja sekä kuivakäymälä. En käynyt kodassa sisällä, koska sieltä kuului kovaa örinää ja tyhjien tölkkien kalinaa, valitettavasti.
Heti kodalta matka jatkuu uusia jyrkkiä portaita alas Äkässaivon rotkojärvelle. Kaiteet ovat puuta, askelmat metalliritilöitä. Veden ääreen pääsee pitkospuita pitkin. Järveä ympäröivät jylhät metsäiset kalliot.
Lapissa on lukuisia kirkasvetisiä saivo-nimisiä syviä lampia ja järviä, jotka ovat syntyneet jääkauden sulamisvesien huuhtomiin syviin kuoppiin. Saivojärvet ovat olleet muinaissaamelaisten palvontapaikkoja. Muinaisten uskomusten mukaan saivon pohjalla on ollut henkiolentojen asuinpaikka.
Polun vieressä kuusien reunustamana kohoaa jylhä kallio, seitapahta, saamelaisten pyhä paikka. Seitoja eli muinaisia palvontapaikkoja olivat esimerkiksi erikoisen muotoiset kalliot ja suuret kivet.
Koko Äkässaivon muinaisjäännösalue kuuluu suojelumetsään, joka on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Äkässaivon rotkojärvi ja Seitapahta ovat arvokkaita muinaismuistoja. Muinaismuistot ovat suojelukohteita, joten niitä saa ihailla vain polulta käsin – kallioille ei saa mennä kiipeilemään, eikä kiviä saa siirrellä.
Seitapahdalta polku jatkuu hetken matkaa sorastettuna. Matkan varrelle osuvat entinen kalkkiuuni sekä hylätty heinälato, joka muistuttaa vanhasta niittykulttuurista.
Polku kääntyy paluumatkalle ja muuttuu kivikkoiseksi. Joki ylitetään harmaantunutta siltaa pitkin. Tässä kohtaa Äkäsjoki kuohuu koskena.
Kapea kivikkoinen polku muuttuu vähitellen leveäksi ja tasaiseksi neulaspoluksi, joka kulkee mäntykankaiden halki. Pienen lammen ohittamisen jälkeen saavutaan eteläiselle parkkipaikalle. Loppumatka, parisataa metriä, kuljetaan tietä pitkin, jos on parkkeerannut pohjoiselle pysäköintialueelle.
Saivonkierros on helppo ja kaunis tunnin puolentoista metsäretki. Suosittelen poikkeamaan, jos liikut Ylläksen suunnalla, ja tykkäät metsästä ja kulttuurista. Tai olet vaikkapa ohikulkumatkalla ja kaipaat taukoa ajamiseen!
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
Suomen vanhimpiin kuuluva Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on upeiden tunturien aluetta. Pallastunturien maisema on yksi Suomen kansallismaisemista. Pallas-Yllästunturin alueelta löytyy saamelaista ja suomalaista kulttuuria.
Äkässaivon rotkojärvi sijaitsee pitkulaisen Pallas-Yllästunturin kansallispuiston eteläpäässä, aivan kansallispuiston länsirajalla. Pallas-Yllästunturin alueella on jopa 500 kilometriä merkittyjä kesäreittejä, jotka vievät upean Lapin luonnon äärelle. Ei olekaan ihme, että Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on yksi Suomen suosituimmista kansallispuistoista!
Muita retkikohteita lähiseudulla:
Aakenustunturi
Pirunkuru ja Kesänkitunturi
Tulivuoripuisto (polku kuljettavissa vain toisella puolella tietä)
Keimiötunturi
Särkitunturi
