Sallan Pahakurun kierros – kansallispuiston tunturien ympäri

Retkeily & varusteet // 10.5.2024

Pahakurun kierros on viralliselta nimeltään nykyään Pahanojankurun kierros. Aiemmin reittiä on kutsuttu myös nimellä ”Hetehaltijan lumous”. Retkeilyreitti vie Sallan kansallispuiston hienoimmille kohteille ja esittelee Sallan luontoa – erämaisia metsiä, soita, lampia ja tunturimaisemaa.

Sallan kansallispuistossa ikiaikaiset metsät ympäröivät harjuja ja kuruja. Tunturien huipuilta avautuvat erämaiset maisemat lammille ja laajoille suoalueille. Merkityiltä näköalapaikoilta voi ihailla Lapin keskiyön aurinkoa ja katsella revontulia.

Pahakurun kierros eli Pahanojankurun kierros on 15 kilometrin rengasreitti Sallan kansallispuistossa. Reitti kiertää Sallatunturit ja käy Sallan kansallispuiston jyrkimällä kurulla, Pahanojankurulla.

Sallan kansallispuisto

Sallan kansallispuisto on Suomen uusin ja 41. kansallispuisto. Sallassa uusia retkeilyrakenteita on tehty urakalla viime vuosina, ja rakenteet ovat tyyliltään moderneja. Sallan alueen reitit tarjoavat helppoa päiväretkeilyä ja opastettuja luontoelämyksiä.

Sallan kansallispuiston tunnetuin kohde on varmasti Sallatunturi. Sallatunturit Lapin Sallassa muodostuvat kahdesta lähekkäisestä huipusta: Iso Pyhätunturista ja laskettelurinteistä tunnetusta Pieni Pyhätunturista. Sallatunturi eli vanha Sallatunturi (aiempi nimitys ”Sallatunturit”) sijaitsee nykyään Venäjän puolella itärajan tuntumassa.

Sallan kansallispuiston alue kuuluu Kuusamon ylänköön. Itärajan luontoa leimaavat vanhat ja naavaiset kuusikot sekä aihkimänniköt, jylhät vaarat ja harjut sekä niiden välissä levittäytyvät erämaiset aavat suot ja lammet.

Sallan kansallispuiston reitit

Sallan retkeilyreitit kuljettavat vaihtelevaan luontoon ja kansallispuiston hienoimpien nähtävyyksien ääreen. Sallan kansallispuiston alueelta löytyvät Pahanojankurun kierroksen lisäksi Sallatunturin Taivaan tavoittelijan taival ja Kaunisharjun kierros.

Sallan luontokeskuksen eli entisen Poropuiston pysäköintialueelta pääsee lyhyelle Kolmiloukkosen reitille ja Ruuhitunturin reitille. Ruuhitunturilta voi jatkaa kauniin Aikkipetsin maastoon.

Sallatunturien kautta kulkee myös valtakunnallinen UKK-reitti. Topsakantaival vie Sallan Hautajärvelle, josta lähtee legendaarinen Karhunkierros kohti Kuusamon Rukatunturia. Sallan pohjoispuolella kulkeva UKK-reitti johtaa Euroopan kauneimmaksi retkeilyalueeksi kutsutun Tuntsan erämaan halki.

Sallan retkeilyreitit sopivat helppokulkuisuutensa takia erityisesti lyhyisiin päiväretkiin ja aloitteleville retkeilijöille. Sallan retkeilykartta löytyy Retkikartta.fi -palvelusta. Painettu kartta ja kompassi kannattaa pitää mukanaan myös pidemmillä päiväreiteillä, joilla saattaa lähteä väärään suuntaan reittimerkinnöistä huolimatta.

Pahakurun kierros – tai Pahanojankurun kierros

Pahakurun kierros sijaitsee Sallan kansallispuiston alueella. Reitti kiertää Sallatunturit, eli Iso Pyhätunturin länsi- ja pohjoispuolelta sekä laskettelurinteistä tunnetun Sallatunturin (Pieni Pyhätunturi) itä- ja eteläpuolelta – tai pohjoispuolelta.

”Pahakurun kierros” on viralliselta nimeltään nykyään ”Pahanojankurun kierros”. Aiemmin reittiä on kutsuttu myös nimellä ”Hetehaltijan lumous”. Retkeilyreitti vie Sallan kansallispuiston hienoimmille kohteille ja esittelee Sallan luontoa – erämaisia metsiä, soita, lampia ja tunturimaisemaa.

Pahaojankurun kierros -reitin pituus rengasreittinä on 15 kilometriä. Karttaesitteessä Pahakurun kierros on 13,5 km, mutta siitä puuttuu reittiosuus lähtöpaikkojen väliltä.

Pahanojankurun kierroksen voi kulkea joko myötä- tai vastapäivään, mutta suositeltu kulkusuunta on myötäpäivään. Virallinen lähtöpaikka on Pohjoisrinteet (osoite: Tunturikummuntie, 98900 Salla), josta onkin luontevaa lähteä kulkemaan reittiä myötäpäivään. Retkelle voi lähteä myös Tunturikeskukselta tai Sallan luontokeskukselta.

Pahakurun kierroksen varrelle osuu useita taukopaikkoja: Kaippahanojan päivätupa, Pahanojankurun autiotupa, Kylmähetteen päivätupa ja Tunturilammen laavu.

Pahakurun kierros on merkitty reitti. Reittimerkintänä ovat punaiset neliöt puussa.

Reitti on luokiteltu keskivaativaksi. Varsinainen patikointi reitillä on helppoa, mutta reitti on melko pitkä päiväretkelle. Pahakurun kierroksen kesto on noin 4-5 tuntia.

Sallan Pahakurun kierros – reittikuvaus

Lähdin kulkemaan Pahakurun kierrosta myötäpäivään reitin lähtöpaikasta Pohjoisrinteiltä. Oikeasti en aloittanut Pohjoisrinteiden pysäköintialueelta, vaan Sallatunturin risteyksestä, koska tulin suoraan Taivaan tavoittelijan taival -reitiltä. Pysäköintialueelta risteykseen on pari sataa metriä.

Reitti lähtee kulkemaan sekametsässä. Pitkospuut alkavat heti – ja jatkuvat lähes koko Pahakurun kierroksen ajan. Paikoin rakentajat ovat kaivertaneet ”2023”, rakennusvuoden ja nimikirjaimet. Polun varrella tikka saattaa kaivertaa rytmikkäästi omia jälkiään puunrunkoon kulkijaa tervehtien.

Kohti Kaippahanojaa polku nousee Sallatunturien länsireunaa kiertäen ja loivasti nousten. Nousua ei oikeastaan edes huomaa, sillä pitkospuut on porrastettu nousun mukaan. Myöskään maisemia tunturista ei huomaa, sillä kuljetaan puurajan alapuolella tiheässä metsässä.

Kaippahanojan päivätupa

Kaksi ja puoli kilometriä taittuu nopeasti. Pitkospuiden päässä odottaa ensimmäinen taukopaikka, tuliterä Kaippahanojan päivätupa. Pihapiirissä sijaitsevat uudet kuivakäymälät sekä sorastettu nuotiopaikka. Vettä päivätuvalta ei löydy edes keitettäväksi. Sahanpuru katoaa varmasti ajan mittaan.

Matka jatkuu Kaippahanojalta taas pitkospuilla lähes puuttoman rinnesuon yli. Pitkospuut ovat oikeastaan kuin loputon laituri, sillä leveät puut on laitettu poikittain eikä pitkittäin, kuten perinteisissä pitkospuissa.

Alle kilometrin päässä ylitetään puro, Kaippahanoja. Siitäkin kenties voisi tarvittaessa ottaa vettä, vaikka puro vaikuttaa soiselta ja ruskealta. Vanha vinoon keloon kiinnitetty ”Kaippahanoja”-viitta on saanut jäädä pystyyn ojan viereen.

Polku jatkuu juurakkoisena syvemmälle metsään. Lankut polun vieressä kielivät tosin rakennustöiden jatkumisesta. Ensimmäinen poro ehkä kurkistaa suon laidalta. Komeassa muurahaispesässä aherretaan jo talven varalta.

Kapeat luonnonpolut ja uljaat naavaiset kuuset ovat reitin kauneinta antia. Hetken päästä metsä vaihtuu taas suoksi ja polku laituriksi.

Kaippahanojalta reilun kolmen kilometrin kävelemisen jälkeen saavutaan Pahakurun risteykseen. Pohjoisrinteiltä matkaa on taitettu tasan kuusi kilometriä, Pahanojankurulle on matkaa noin 700 metriä.

Viimeinen etappi kuuluisimmalle nähtävyydelle patikoidaan hienossa ja tiheässä kuusi- ja mäntymetsässä. Polku kulkee kurun reunaa, mutta erityisiä näköaloja ei tiheän metsän keskeltä avaudu.

Pahanojankuru ja autiotupa

Pahanojankurun autiotupa näyttää mustalta laatikolta soran päällä nököttäessään. Uutukainen tupa oli vielä suljettuna. Polun varrelle on rakennettu uudet kuivakäymälät sekä nuotiopaikka.

Alas kurulle johtavat pitkät portaat. Tassullisia kavereita on muistettu ritiläaskelmien sivuun laitetuilla lankunpätkillä. Näköalapaikalta voi katsella pikkuisen puron solinaa louhikkoisen kurun keskellä.

Pihamaalla tasaisia telttapaikkoja ei kovin helposti löydä. Ja jos haluaa yöllä katsella revontulia, korkeat puut estävät tehokkaasti näkymät taivaalle. Pahanojankurulta voikin jatkaa matkaa UKK-reittiä Pitkälammelle.

Pitkälammen laavu

Pitkälammelle on noin parin kilometrin matka mönkijänuraa. Pitkälammella on ollut hieno vanha laavu, mutta se on purettu pois uuden alta.

Olin rinkan kanssa vaelluksella ja suunnitellut yöpyväni juuri Pitkälammen laavulla, koska Luontoon-fi:stä ennen reissua tarkistamani tiedot mainitsivat rakennustöistä vain Pahanojankurulla. Vietin mielenkiintoisen yön keskellä kaivureita ja kelmutettuja elementtejä siinä yhdessä ainoassa paikassa, johon teltan sai pystytettyä.

Myös Pitkälammen vesi on soista, ruskeahkoa ja hippuista, mutta keittämällä käytettäväksi sopivaa. Uusi laavu on luultavasti käytössä kesällä 2024.

Pitkälampi ja rannalta näkyvät maisemat ovat ylimääräisen 4 kilometrin lenkin arvoisia. Jos haluaisi nähdä mystisen Aatsinginhaudan, lisälenkkiä tulisi vielä toiset neljä kilometriä.

Pahanojankurulta palataan seitsemänsadan metrin metsäinen pätkä takaisin risteykseen, josta käännytään kohti Kylmähedettä. Ensin ylitetään suoalue pitkoksilla. Toisella puolella odottaa loiva nousu metsässä.

Hetken matkaa pääsee nauttimaan luonnonpolusta, jota reunustavat naavaiset kuuset. Yhtäkkiä keskellä metsää eteen ilmestyy pitkä silta. Sen alla saattaa solista salainen puro, jota kuitenkaan ei näy.

Kylmähetteen päivätupa

Kylmähetteen uusi ja vaalea päivätupa erottuu jo kaukaa havujen takaa. Jyrkät portaat johtavat alas lammelle, josta saa vettä kahvinkeittoon. Pihalta löytyvät tutut sorastettu tulipaikka sekä kuivakäymälät.

Hienointa päivätuvan sisätiloissa ovat suuret ikkunat, jotka kehystävät alati muuttuvaa tunturi- ja suomaisemaa. Kamiina syttyy hyvin ja kiehauttaa sumpit nopeasti, nokipannukin killuu naulakossa. Kelojakkaroilla on mukava istua maisemia katsellen.

Päivätupa on tarkoitettu vain päiväkäyttöön, mutta maisemamökki varmasti houkuttelee yöpyjiä runsain mitoin. Vieraskirja paljastaakin, että leveillä lavereilla on viihdytty pidempäänkin.

Kylmähetteeltä reitti jatkuu (vielä keskeneräistä) silta-laituria pitkin kohti Tunturikumpua. Tiirailusta huolimatta maisemia tuntureille ei puiden takaa näy, sillä Tunturikummun huippukin on metsäistä. Ihana juurakkoinen polku kompensoi näköalojen vähyyttä.

Loiva alamäki päättyy Tunturilammen rantaan suolle. Suolla on vettä ja puroja, pitkospuut tulevat viimein tarpeeseen. Suon laidalla näkyvät uudet Tunturilammen laavut.

Tunturilammen laavu

Tunturilammen laavu on oikeastaan kaksi laavua, jotka on asetettu vastakkain polun molemmin puolin. Molemmilla laavuilla on oma tulisija. Pihapiiristä löytyy puuvaja sekä uudet kuivakäymälät.

Tunturilammen laavulta Pahanojankurun kierros jatkuu Kaunisharjun kierroksen reittiä Sallatunturin eteläpuolelta Tunturikeskukselle karttaesitteen mukaisesti. Uusi reitti kulkee (mitä todennäköisimmin) Tunturilammelta soratietä pitkin kohti Itärinteitä Sallatunturin itä- ja pohjoispuolelta.

Koska olin lähtenyt retkelle Sallan luontokeskukselta ja kulkenut jo Kaunisharjun kierroksen eteläreunan, kurvasin tässä vaiheessa kohti Kontiokangasta.

Jos olet parkkeerannut Pohjoisrinteiden pysäköintialueelle, käännyt siis kylttien mukaisesti laskettelurinteiden lähtöpaikkojen ohi kulkeville sorateille. Puolivälissä matkaa on Itärinteen laavu ja luonnonilmiöiden havainnointipaikka – sekä tietysti ”Salla in the middle of nowhere” -kyltti.

Sallan kansallispuisto kokemuksia

Retkeilin Sallan kansallispuistossa ja Sallan lähireiteillä syyskuun alkupuolella 2023. Rakennustyöt olivat osittain kesken, lähinnä puuttui sorastuksia ja rakenteiden viimeistelyä.
Pahakurun kierros oli Sallan reiteistä kaikkein rakennetuin – reitti oli käytännössä pitkospuilla kävelyä. Reitti sopiikin hyvin helppoa kävelyä etsivälle.
Pahanojankurun kierroksella hienoin maisema oli Pitkälammella, joka on pari kilometriä reitistä sivussa.
Sallan kansallispuistossa on panostettu moderneihin rakenteisiin ja ohjattuun elämyksellisyyteen. Kyltit opastavat esimerkiksi kuuntelemaan luonnon ääniä. Tässä on vähän samaa henkeä, kuin vaikkapa Kungsleden -vaelluksen pyhiinvaelluspolun meditaatiopaikoissa.
Sallan kansallispuiston reitit sopivat erityisesti helppoon päiväretkeilyyn ja patikointiin. Vaellukseen parempia ovat kauemmas lähtevät UKK-reitit Aikkipetsin ja Karhunkierroksen suuntaan tai sitten Tuntsan erämaan suuntaan.
Moniin muihin Lapin retkeilykohteisiin verrattuna Sallassa on melko vähän vesipisteitä, eikä varsinaisia Lapin kirkkaita tunturipuroja ole ollenkaan.
Sallan reittien karttoja (A4 karttaesite) saa esimerkiksi luontokeskukselta ilmaiseksi. Varsinaista reittikuvausta niissä ei ole, mutta muuten tietoa on kattavasti ja reitti on piirretty topokartalle. Karttaesitteestä löytyy mm: reitin kesto, vaativuus, lähtöpaikka, varusteet ja retkeilyrakenteet. Jotkut tiedot ovat saattaneet vanhentua.
Sallan suosituimmat reitit olivat jokseenkin ruuhkaisia. Kansallispuiston ulkopuolella UKK-reitin osuuksilla oli hiljaisempaa, mutta sielläkin tuvat saattoivat olla täynnä.
Rakentamisen lisäksi Sallan alueella on panostettu reittimerkintöihin ja viittoihin, niitä on runsaasti.
Kaikki reitit lähtevät läheltä Kuusamontietä ja reiteille pääseekin helposti. Pysäköintitilaa on paljon.
Jos vierailet Sallassa, poikkea myös hienoilla Oulangan kansallispuiston ja Ruka-Kuusamon reiteillä sekä Posion Riisitunturin reiteillä.