Sallan reitit: Kaunisharjun kierros ja näköalapaikka revontulien katseluun

Sallan reitit: Kaunisharjun kierros ja näköalapaikka revontulien katseluun

Sallan alueen retkeilyreitit kuljettavat kansallispuiston metsiin ja tuntureille. Useimmat Sallan reiteistä ovat helppokulkuisia muun muassa pitkospuiden suuren määrän takia. Reitit soveltuvatkin hyvin lyhyisiin päiväretkiin ja aloittelijoille.

Sallan reitit vievät pohjoisiin ikimetsiin ja tunturimaisemiin. Suomen tuorein kansallispuisto, Sallan kansallispuisto tarjoaa helposti saavutettavia retkiä ja retkeilyreittejä sekä historiaa.

Sallan alue kuuluu Perä-Pohjolan metsä- ja aapasuovyöhykkeeseen. Sallan metsissä kohoavat vanhat naavaiset kynttiläkuuset ja kilpikaarnaiset aihkimännyt. Hiljaiset suot ja lammet levittäytyvät harjujen ja tunturien ympärillä.

Kaunisharjun kierros kulkee Sallan kansallispuistossa ja vanhojen metsien suojelualueella. Erämainen Kaunisharju muodostuu kahdesta vierekkäisestä harjusta, eteläisemmästä Kauniinhaudanharjusta ja pohjoisemmasta Hanhiharjusta.

Sallatunturin kainalossa lepäävä Kaunisharjun kierros on 11 kilometrin päiväreitti, joka sopii patikointiin, polkujuoksuun ja erityisesti pyöräilyyn, talvisin myös hiihtoon.

Sallan retkeilyreitit

Sallan kansallispuisto ulottuu pääosin Salla-Kuusamo -tien (tie 950) itä- ja pohjoispuolelle, kun taas tiestä länteen ja etelään avautuvat laajat metsien suojelualueet.

Sallan alueen retkeilyreitit kuljettavat kansallispuiston metsiin ja tuntureille. Useimmat Sallan reiteistä ovat helppokulkuisia muun muassa pitkospuiden suuren määrän takia. Reitit soveltuvatkin hyvin lyhyisiin päiväretkiin ja aloittelijoille.

Sallan kansallispuiston alueella merkittyjä reittejä ovat muun muassa Sallatunturin Taivaan tavoittelijan taival, Kaunisharjun kierros, Kolmiloukkosen kierros sekä Pahakurun kierros.

Luontokeskukselta pääsee metsien suojelualueelle, jossa kulkee muun muassa Ruuhitunturin reitti. Ruuhitunturilta voi jatkaa Topsakantaivalta Aikkipetsille. Sallatunturin suosittu lähireitti Ämmin polku on helppo ja lyhyt päiväreitti.

Sallatunturien kautta kulkee myös tunnettu UKK-reitti. Pohjoispuolella UKK-reitti johtaa Euroopan kauneimmaksi kutsutulle Tuntsan erämaan alueelle. Karhunkierroksen lähtöpaikasta Sallan Hautajärveltä ja Napapiiriltä Sallaan saapuva reitti on nimeltään Topsakantaival.

Kaunisharjun näköalapaikka

Kaunisharjun näköalapaikka Sallan Kansallispuistossa on hieno kohde revontulien ja tähtitaivaan sekä keskiyön auringon katseluun. Jääkauden muovaamalta harjulta melkein 300 metriä merenpinnan yläpuolelta avautuvat upeat maisemat yli kuusi- ja aihkimäntymetsän. Taustalla kohoavat Sallatunturien huiput, Pieni Pyhätunturi ja Iso Pyhätunturi eli Taivaan tavoittelijan taival.

Kaunisharjun näköalapaikka sijaitsee aivan Hautajärventien (tie 950) varrella Sallan Kolmiloukkonen -järven pohjoispuolella. Google Mapsista se löytyy sekä nimellä ”Kaunisharjun luonnonilmiöiden havainnointipaikka” että ”Kaunisharjun levähdyspaikka”.

Levähdyspaikalla on pitkä levike, jossa voi pysäköidä. Myös matkailuauto sopii hyvin parkkiin. Alueelta löytyy infotauluja ja iso Sallatunturin kartta sekä katos pöytineen.

Vähän kauempana varsinaisella Kaunisharjun näköalapaikalla, aivan harjun reunalla on uusi ja moderni katos. Kuivakäymälää tai tulentekopaikkaa levähdyspaikalla tai näköalapaikalla ei ole. Tulenteko on myös kielletty Kaunisharjulla.

Kaunisharjun kierros

Kaunisharjun kierroksen pituus on noin 11 km, vähän riippuen lähtöpaikasta. Polku on suurelta osin leveä ja helppokulkuinen. Talvisin Kaunisharjun reitillä kulkee valaistu latu.

Kaunisharjun kierroksen lähtöpaikka on merkitty Tunturikeskukselle Sallan luontokeskukselta saatavissa karttaesitteissä. Ripeämmin reitille pääsee kuitenkin suoraan luontokeskukselta tie ylittämällä. Myös Kaunisharjun luonnonilmiöiden havainnointipaikalta voi laskeutua suoraan reitille portaita pitkin.

Kaunisharjun kierroksen varrella on kaksi uutta laavua ja tulentekopaikkaa, Kaunisharjun laavu sekä Tunturilammen laavu. Valtaosa Kaunisharjun kierroksesta kulkee Sallan kansallispuiston alueella – vain Sallatunturin puoleinen Sukkajänkän länsipuolen osuus jää kansallispuiston ulkopuolelle.

Kaunisharjun reitillä pyöräily on sekä sallittua että suosittua. Suositeltu kulkusuunta on vastapäivään. Reittimerkinnät ovat paikoin sekavat.

Kaunisharjun näköalapaikka Sallan Kansallispuistossa on hieno kohde revontulien ja tähtitaivaan sekä keskiyön auringon katseluun. Jääkauden muovaamalta harjulta melkein 300 metriä merenpinnan yläpuolelta avautuvat upeat maisemat yli kuusi- ja aihkimäntymetsän. Taustalla kohoavat Sallatunturien huiput, Pieni Pyhätunturi ja Iso Pyhätunturi eli Taivaan tavoittelijan taival.

Kaunisharjun kierros – reittikuvaus

Kuljin Kaunisharjun kierroksen myötäpäivään kahdessa osassa, välissä kävin Sallatunturin huipulla ja Taivaan tavoittelijan taipaleella sekä Pahakurun kierroksella. Lähdin matkaan luontokeskukselta eli Sallan Poropuisto -kyltin alta.

Luontokeskukselta kuljetaan pari sataa metriä ja ylitetään Hautajärventie. Sadan metrin yhdyspolku johtaa Kaunisharjun reitille.

Maisema on koko kierroksen ajan melko samanlainen: leveä polku mänty- ja kuusimetsän keskellä. Reittimerkintöjä on paljon, punaiset UKK-merkit puiden rungoissa, joka suuntaan paikkaviitat, kävelijöiden nuoliviitta osoittaa pöpelikköön. Nopeasti käy selväksi, että Kaunisharjun reitti on pyöräilijöiden suosiossa.

Puron yli on rakennettu puinen silta, lankut ovat jo harmaantuneet kauniisti. Sukkajänkän kohdalla on kuravelliä, tossut kastuvat, jos eivät ole vedenpitävät. Vastaantuleva pariskunta tiedustelee, onko koko reitti yhtä märkää – Sallassa kun on keskimäärin katettu pitkospuilla kaikki kuivatkin kohdat.

Kaunisharjun reitti tekee virallisesti lenkin aivan Sallatunturin juurelta. Missasin noin kaksi kilometriä valaistua kuntorataa kulkiessani Sukkajänkän vierestä.

Kaunisharjun kierroksen luoteiskulma risteilee kaikenlaisia polkuja, ja voi olla vaikea hahmottaa juuri oikeaa reittiä. Kun polku muuttuu heinittyneeksi ja näyttää lähinnä metsätyökoneiden ajoväylältä, saattaakin epäillä erehtyneensä reitiltä.

Kyltti Tunturilammen laavulle paljastaa kuitenkin, että ainakin polkua pitkin pääsee oikeaan paikkaan. Oranssina hohtava suo näyttää hienolta metsän jälkeen. Samassa saavutaan T-risteykseen soratien varteen. Vasemmalle tie johtaa tunturikeskukselle ja Sallatunturin eli Pienen Pyhätunturin huipulle johtavalle tielle, oikealle kääntyessä Tunturilammen laavu odottaa 500 metrin päässä.

Tunturilammen laavu on hetki sitten rakennettu uudelleen. Nyt Tunturilammella kohoaa kaksi modernisti muotoiltua metsokoristeista katosta vastakkain. Tulisijojakin on kaksi. Kuivakäymälät on myös uusittu, harmaa puuvaja näyttää perinteiseltä.

Laavut eivät sijaitse aivan veden äärellä. Kannattaa kulkea muutama askel leveää pitkospuupolkua Tunturilammelle – lampi ja sen takana kohoava Iso Pyhätunturi on kenties Kaunisharjun kierroksen hienoin maisema, jos Kaunisharjun näköalapaikkaa ei lasketa.

Tunturilammelta kierros jatkuu Kaunisharjun laavun suuntaan, matkaa on viitan mukaan 3,2 kilometriä. Vaikka valotolpat koristavat edelleen polun reunaa, metsä on naavaisempi ja maisema kauniimpi. Porojakin saattaa näkyä runsain määrin.

Metsässä matala varvikko ja muu kasvillisuus on samaan tapaan runsasta kuin Tuntsan alueella. Syksyllä näyttää kuin heleänvärisiä mattoja olisi levitelty puiden alle. Kontiokangas on Kaunisharjun kierroksen parasta antia.

Puolivälissä matkaa saavutaan risteykseen (jota ei löydy edes kartasta), laavulle käännytään kyltin mukaan oikealle ylämäkeen, käväistään harjun päällä, ja laskeudutaan taas alas. Polku on hieman epäsiistin oloista. Olemattoman ojan yli on rakennettu pitkät pitkospuut.

Viimeinen pätkä ennen laavua kuljetaan suon laitaa metsässä. Sitten kaarretaan oikealle ja saavutaan aukean suon reunalle. Suon yli pääsee pitkospuita lammen vierestä.

Kaunisharjun laavu on samanlainen kuin Tunturilammen laavu, kyljessään musta metso. Puuvaja sijaitsee laavun lähistöllä, kuivakäymälät vähän kauempana. Vasemmalle lähtee polku portaisiin, josta pääsee Kaunisharjun näköalapaikalle.

Loppumatka kuljetaan hyvin leveää latu-uraa, joka muuttuu viime metreillä metsäautotien näköiseksi. Polun reunoilla on röykkiöittäin irtokiviä ja kuolleita oksia. Viimeisestä risteyksestä palataan 400 metrin matka takaisin luontokeskukselle.

Sallan kansallispuisto

Kesällä 2022 avajaisiaan juhlinut Sallan kansallispuisto on Suomen uusin ja 41. kansallispuisto. Reittien ja rakenteiden kunnostustyöt ovat pitkällä, mutta vielä osin kesken.

Uusia reittejä, laavuja, päivätupia ja varsinkin pitkospuita ja sorastuksia on Sallan kansallispuistossa ja sen lähialueilla runsaasti. Kansallispuiston ohjeet ja säännöt ovat vasta tarkentumassa. Ajankohtaisia tietoja voi kysyä Sallan luontokeskuksesta.


Lue myös:

Sallatunturin Taivaan tavoittelijan taival vie ikimetsien yläpuolelle

Pieni Karhunkierros on Suomen suosituin vaellusreitti

Riisitunturin kesäreitit: Riisin Rietas

Kuusamon ihana Konttainen kesällä

Karhunkierros yksin vaeltaen ensimmäiset 41 km Sallasta & Karhunkierros viimeiset 41 km Rukatunturille

Kaunisharjun kierros

  • Kohde: Salla, Itä-Lappi
  • Reitin pituus: 11-11.6 km
  • Vaativuus: Helppo-keskitaso
  • Milloin mennä: Kesäkuulta lokakuulle (ympärivuotinen kohde)
  • Kesto: 2-4 tuntia

Suomi Sallan kansallispuisto Patikointi Tunturissa Metsässä Syksy Kesä
– SHARING IS CARING –

LISÄÄ TARINOITA

EDELLINEN JUTTU
Pieni Karhunkierros on Suomen suosituin vaellusreitti
SEURAAVA JUTTU
Sallatunturi: Taivaan tavoittelijan taival vie ikimetsien yläpuolelle