Sallan kansallispuistossa vanhat erämaiset metsät ympäröivät jylhiä harjuja ja rotkolaaksoja. Tunturien huipuilta avautuvat avarat maisemat soille ja kimalteleville lammille. Revontulien ja öisen tähtitaivaan katseluun on merkityt näköalapaikat.
Taivaan tavoittelijan taival on retki hienojen metsien halki Sallatunturin huipulle. Iso Pyhätunturina tunnettu pohjoinen Sallatunturi ja sen huippu kohoaa lähes 480 metriin. Iso Pyhätunturi on Sallatunturien huipuista korkein.
Sallatunturi
Sallatunturit Lapin Sallassa muodostuvat kahdesta lähekkäisestä huipusta. Sallatunturi eli vanha Sallatunturi (aiempi nimitys ”Sallatunturit”) sijaitsee nykyään Venäjän puolella itärajan tuntumassa. Sallatunturien huiput, Iso Pyhätunturi ja Pieni Pyhätunturi nimettiin Sallatuntureiksi vasta 2012.
Sallan kansallispuiston kartta näyttää ”Sallatunturit” huippujen välissä, nimeää edelleen huiput erikseen ”Iso Pyhätunturi” ja ”Pieni Pyhätunturi” ja eteläisen huipun päällä lukee myös ”Sallatunturi”. Vaatii melkoista salapoliisityötä selvittää Sallatunturien salaisuudet Luontoon.fi -sivustolta, Wikipediasta ja luontokeskuksen jakamista esitteistä.
Molemmille Sallatunturien huipuille pääsee niin kesällä kuin talvella. Eteläisellä huipulla sijaitsevat laskettelurinteet. Pohjoiselta huipulta löytyy näköalatorni.
Sallan kansallispuisto
Sallan kansallispuiston alue on osa Kuusamon ylänköä. Sallan luontoa leimaavat ikiaikaiset kuusikot ja aihkimänniköt, kumpuilevat vaarat ja harjut sekä niiden välissä levittäytyvät aavat suot ja lammet.
Sallan kansallispuisto on Suomen 41. kansallispuisto, avajaisia vietettiin kesällä 2022. Alueella onkin lähivuosina tehty valtavasti retkeilyrakenteita, kuten uusia päivätupia, laavuja, portaita ja pitkospuita. Sallan reitit tarjoavat helppoa patikointia ja modernia arkkitehtuuria itärajan tuntumassa.
Sallan kansallispuiston reitit
Sallan alueen retkeilyreitit johdattavat kansallispuiston kauneimmille paikoille ja vaihtelevaan luontoon. Sallan kansallispuistossa kulkevat Sallatunturin Taivaan tavoittelijan taival, Kaunisharjun kierros sekä pidempi Pahakurun kierros.
Tien länsipuolelta läheltä luontokeskusta löytyy lyhyt Kolmiloukkosen reitti. Kansallispuiston alueen ulkopuolella merkittyjä reittejä ovat muun muassa hienon Ruuhitunturin reitti, jota pitkin voi vaeltaa Aikkipetsin suuntaan.
Sallan retkeilyreitit sopivat helppokulkuisuutensa takia erityisesti lyhyisiin päiväretkiin ja aloitteleville retkeilijöille.
Valtakunnallinen UKK-reitti kulkee Sallatunturien kautta. Topsakantaipaleeksi nimetty osuus johtaa Sallan Hautajärvelle, joka on Karhunkierroksen lähtöpaikka kohti Kuusamon Rukatunturia. Sallan pohjoispuolella UKK-reitti esittelee Euroopan kauneimmaksi kutsuttua Tuntsan erämaata.
Taivaan tavoittelijan taival
Taivaan tavoittelijan taival sijaitsee Sallan kansallispuiston alueella heti laskettelurinteistä tunnetun Sallatunturin (Pieni Pyhätunturi) pohjoispuolella. Taivaan tavoittelijan taival on ollut yhdensuuntainen reitti, joka lähtee Pohjoisrinteiden pysäköintialueelta ja palaa samaan paikkaan takaisin. Nykyään Iso Pyhätunturin reitti on rengasreitti.
Taivaan tavoittelijan taival -reitin pituus on 4,6 kilometriä (yhdensuuntainen aikaisempi reitti oli pituudeltaan 3,8 km) ja reitti on luokiteltu joissain yhteyksissä keskivaativaksi, toisaalla vaativaksi. Reitin kulkuajaksi on arvioitu tunnista kahteen tuntia.
Retken voi kulkea joko myötä- tai vastapäivään. Suositeltu kulkusuunta on myötäpäivään. Virallinen lähtöpaikka on Pohjoisrinteet osoitteessa Tunturikummuntie, 98900 Salla. Ainakin vielä oman retkeni aikaan reitin pystyi aloittamaan myös itärinteen puolelta noin 600 metriä Pohjoisrinteiden pysäköintialueelta eteenpäin.
Syksyllä 2023 rengasreitin tekeminen oli vielä kesken, ja Luontoon.fi -sivuston mukaan noin 400 metrin osion sorastaminen jäi kesälle 2024. Reitin voi kuitenkin siis kulkea jo nyt rengasreittinä, ellei itäpuolen reittiosuutta ole suljettu sorastustöiden takia.
Osa reitistä kulkee hiekkatietä pitkin. Uusimmassa karttasovelluksessani tosin uusi polku ja pitkospuut näkyvät kulkevan tien vieressä, joten reitin tieosuus siirtynee polulle.
Iso Pyhätunturilla on näkötorni. Reitillä ei ole tulentekopaikkaa, vesipistettä eikä kuivakäymälää.
Reitti on merkitty sinisin neliöin puiden runkoihin ja paikoin sinisin nauhoin tai täplin kiviin. UKK-reitin osuuksilla merkinnät ovat punaisia.
Sallan Taivaan tavoittelijan taival – reittikuvaus
Lähdin Taivaan tavoittelijan taipaleelle itärinteiden puolelta, koska olin tulossa eteläisen Sallatunturin ja laskettelurinteiden suunnalta. Tien varrelle jäi uudenkarhea taukopaikka näköaloilla Tunturilammille sekä ”Salla in the middle of nowhere” -kyltti, joita Sallasta löytyy useita.
Soratien reunassa on opasviitta Taivaan tavoittelijan taival -reitille. Aluksi kuljetaan pitkospuita metsikön halki. Jos ei ole kiire, kannattaa pysähtyä ja kuulostella luonnon ääniä. Metsikössä saattaa pyrähtää metso, joka viihtyy Sallan seudulla.
Pitkoispuita ylitetään kapea suoniitty, jonka toisella reunalla odottaa rehevä havumetsä keloineen. Kolmen lankun levyiset pitkospuut on rakennettu nousemaan ylös rinnettä. Matka sujuu joutuisasti.
Soistuman jälkeen rinne jyrkkenee ja pitkospuut loppuvat. Hieno kivinen ja mutainen luonnonpolku mutkittelee matalassa varvikossa naavaisten kuusten ja mäntyjen lomassa. (Tämä ehkä sorastetaan.)
Vähän ennen tunturin lakea pitää ylittää jonkun verran isoa kivirakkaa ja lohkareita. Kivikko on kuitenkin suhteellisen loivaa eikä käsiä tarvitse käyttää kulkemisen apuna. Tulosuunnassa näkyy hieno Tunturilampien alue.
Iso Pyhätunturin laella odottaa puuton ja kivinen tunturin huippu. Polku jatkuu sorastettuna ja kapeana nauhana kohti näkötornia. Laella polun varrelle on rakennettu penkit lepotaukoa varten.
Sallatunturin laella näköttää Iso Pyhätunturin näköalatorni. Tornista avautuvat komeat ja avarat maisemat kaikkiin ilmansuuntiin, Sallan kansallispuistoon ja jylhiin metsiin. Vanhat Sallatunturit Venäjän puolella kumpuilevat idässä, mystinen Aatsinginhauta pilkottelee koillisessa, ja Sallan kirkonkylä täplittää näkymää luoteessa.
Keskellä kesää ja yötöntä yötä Sallatunturien huippu olisi loistava paikka ihailla Lapin aurinkoa, joka ei laske yölläkään horisontin taakse. Seikkailumieliset suuntaavat huipulle pimeällä kevään ja syksyn revontulikautena bongailemaan taivaan vihreitä tanssijoita.
Sallatunturin huippu on suosittu paikka evästelyyn ja varsinkin pidemmällä vaelluksella lounastauko huipulla on hieno elämys. Koska huipulta ei löydy pöytää eikä tulipaikkaa, polulta on hiukan poikettava, jos haluaa pystyttää retkikeittiön.
Herkän tunturikasvillisuuden suojelemiseksi tulisi kulkea vain merkityllä reitillä. Tunturin laella on paljon suuria lohkareita, joita kulkien voi välttää tallaamasta varvikkoa. Tai sitten voi pitää evästauon portaiden yhteyteen rakennetuilla näköalatasanteilla.
Jos kuljetaan vastapäivään, laskeudutaan alas tunturin länsipuolta. Pitkät portaat lähtevät heti tunturin laelta jyrkkään laskuun. Metalliritilöistä tehtyjen askelmien sivussa tassukuvioilla koristellut laudanpätkät tekevät myös karvakamujen retkeilystä mukavaa.
Puolivälissä portaikkoa on näköalatasanne. Tasanteelta löytyy penkki ja kelottuneita jakkaroita. Polku jatkuu jälleen sorastettuna sekametsän läpi. Alkusyksyllä keltaiset ja oranssit sävyt valtaavat metsikön ja saavat maiseman hehkumaan.
Sorapolun jälkeen laskeudutaan vielä toiset portaat. Samanlainen näköalatasanne sijaitsee vähän sivummassa omassa rauhassaan.
Loppumatka kuljetaan sorapolkua ja laskeudutaan loivasti rehevän kuusimetsän halki. Metsässä on vielä kolmas taukopaikka. Aivan loppumatkalla on vielä kosteikkoa, jonka yli pääsee pitkospuita pitkin.
Vähän ennen Sallan kansallispuiston rajaa saavutaan risteykseen. Oikealle lähtee reitti Kaippahanojan uudelle päivätuvalle sekä Pahakurun kierrokselle. Taivaan tavoittelijan taival jatkuu risteyksestä vielä parisataa metriä Pohjoisrinteiden pysäköintialueelle.
Sallan kansallispuisto kokemuksia
- Seikkailin Sallan kansallispuiston alueella ja sen lähistöllä ensimmäistä kertaa alkusyksystä 2023, jolloin rakentaminen oli vielä paikoin kesken. Ensimmäinen ajatukseni alueesta oli kuitenkin se, että Salla tuntui erittäin ”rakennetulta”.
- Rakennettua tuntumaa lisäävät erilaiset elämyspisteet eri reittien varrella. Elämyspisteillä on joitain opasteita ja ohjeita, miten kuunnella luonnon ääniä, katsoa maisemaa tai tuntea tuulenpuuskia sekä riippumattoja ja lepotuoleja, joissa on tarkoitus löytää lepäämisen elämys. Ehkäpä stressitasot laskevat näiden ohjeiden avulla, jos luonto on vieras paikka.
- Suositut reitit olivat melko ruuhkaisia. Kansallispuiston ulkopuolella poluilla oli hiljaista, mutta tuvilla ja laavuilla oli usein paljonkin väkeä.
- Reiteille pääsee helposti ja pysäköintialueita on paljon aivan reittien lähtöpaikoilla.
- Polkuja oli paljon, paikoin oikean polun valinnassa oli haastetta, vaikka kylttejä ja reittimerkintöjä oli runsaasti.
- Mielestäni Sallan alue soveltuu paremmin päiväretkeilyyn kuin varsinaiseen vaeltamiseen, ainakin kesäkaudella. Hienoimpana koin Ruuhitunturin ja Aikkipetsin maastot.
- Sallasta hurauttaa nopeasti myös Ruka-Kuusamon suosituille reiteille, kuten Pienelle Karhunkierrokselle ja hurmaavalle Konttaiselle sekä Posion Riisitunturin kansallispuiston reiteille.
