Mistä löytyvät Suomen upeimmat vaellusreitit? Vaikka myös eteläinen Suomi kauniita maisemia tarjoileekin, kaikki viisi hienointa pitkää vaellusta sijaitsevat pohjoisemmilla leveyspiireillä. Näiltä vaellusreiteiltä löydät ainutlaatuisen luonnon, kuvauksellisimmat maisemat, maamme korkeimman kohdan sekä maailman puhtaimman ilman.

Kaikki vaellusreitit sopivat erinomaisesti yksinvaellukseen ja osa reiteistä soveltuu myös ensimmäiseksi pitkäksi vaellukseksi. Pakkaa rinkka ja suunnista kohti parhaita luontoelämyksiä!

- m a i n o s -

- m a i n o s -

1. Karhunkierros 82 km – Suomen suosituin vaellusreitti

Kaikkien vaelluksien klassikko ja Suomen suosituin vaellus on legendaarinen 82 kilometrin Karhunkierros, joka alkaa Sallan Hautajärveltä Lapista ja päättyy Rukalle Kuusamoon. Karhunkierros kuljettaa Oulangan kansallispuiston hienoimmille näköalapaikoille, reheviin metsiin ja kuohuvien könkäiden partaalle.

Karhunkierrokselle osuu myös Suomen suosituin päiväretkeilykohde, Pieni Karhunkierros, jonka voi kiertää vaelluksellaan etelä- tai pohjoispuolelta (koko kierroksenkin voi pyörähtää). 12 kilometrin rengasreitin varrelle osuu lukuisia kuvauksellisia ja kuuluisia nähtävyyksiä.

Näköalapaikkojen runsaudensarven vastapainoksi Karhunkierroksella on aika paljon myös ihan tavallista metsäpolkua, joka saattaa tuntua jopa pitkäveteiseltä, jos kaipaa ’uskomattoman hienoja maisemia’ jokaisen kiven tai kukkulan takana. Mutta jos pidät metsästä, Karhunkierros on mahtava elämys.

Karhunkierros sopii erittäin hyvin ensimmäiseksi pitkäksi vaellukseksi ja myös yksinvaellus on Karhunkierroksella mukavaa. Suositulla vaellusreitillä apua ja seuraa löytyy tarvittaessa suhteellisen nopeasti, eikä hyvin merkityllä reitillä eksy kovinkaan helposti. Vaellukselta pääsee myös poistumaan useista kohdista.

• Karhunkierros: 82 km Sallan Hautajärveltä Kuusamon Rukalle
• Hyvä tietää: Karhunkierroksen paras vaelluskausi alkaa toukokuun lopulta ja kestää lokakuulle asti. Kesäkuun lopulla pääsee ihailemaan valoisia öitä ja tuoksuvia kukkia. Kilometriviitoista on mukava tarkistaa, paljonko matkaa on vielä kuljettavana.
• Karhunkierroksen hienoimmat nähtävyydet: Rupakivi, Oulankajoki, Pähkänäkallio ja Venäänmutka, Ristikallio, Kiutaköngäs, Kanjoni, Harrisuvannon riippusillat, Myllykoski, Kallioportti, Aallokkokoski, Jyrävä, Konttainen ja Valtavaara.

Karhunkierros kuuluu jokaisen vaeltajan ämpärilistalle – koe ainakin kerran elämässä!

Katso myös: Ensikertalaisen Karhunkierros: 82 km yksinvaellus kolmessa päivässä

2. Hetta-Pallas vaellusreitti 50 km

Noin 50 kilometrin mittainen Hetta-Pallas -vaellusreitti on Pallas-Yllästunturin kansallispuiston suosituin pitkä vaellusreitti. Suomen vanhin vaellusreitti kulkee tunturien ketjujen huipuilta alas kuruihin ja takaisin huipuille avariin ja kuvankauniisiin maisemiin. Hetta-Pallaksella hienointa onkin juuri kauas horisonttiin kumpuileva tunturimaisema.

Hetta-Pallaksen paras vaelluskausi alkaa kesäkuun puolivälin jälkeen ja jatkuu syyskuun lopulle.
Syyskuun vaelluksella ei puuttomassa tunturissa juuri näe puiden syysvärejä, mutta maaruska hohtaa sitäkin kirkkaammin hehkuvan punaisena. Reitti on merkitty kauniilla puisella nuoliviitoituksella.

Hetta-Pallas -reitillä saa yöpyä vain tupien ja tulipaikkojen läheisyydessä virkistysvyöhykkeellä (tarkista kartasta), mutta virkistysvyöhykkeen ulkopuolella erämaavyöhykkeellä saa telttailla vapaasti. Hannukurusta löytyy maksullinen sauna, jossa voi nautiskella löylyistä erämaassa.

Samoin kuin Karhunkierros, Hetta-Pallas sopii hyvin yksinvaeltajalle ja ensi kertaa pitkälle vaellukselle lähtijälle. Hetta-Pallas on luokiteltu vaativaksi, mutta reitti on kauttaaltaan melko helppoa polkua, eikä vesistöjä tarvitse ylittää. Kuntoa toki vaatii vuoron perään kiivetä ja laskeutua pitkiä tunturien rinteitä.

Hetta-Pallas -reitin lopussa Pallaksen päässä noustaan pitkä rakkakivikkoinen rinne vaellusreitin korkeimpaan kohtaan, josta pääsee Pallas-Yllästunturin kansallispuiston korkeimmalle huipulle Taivaskerolle. Pallastunturien maisema on yksi Suomen kansallismaisemista.

• Hetta-Pallas -vaellus: 50 km Hetan kylältä Enontekiöstä Pallaksen luontokeskukselle
• Hyvä tietää: Hetassa ylitetään Ounasjärvi maksullisella venekuljetuksella. Alueen yrittäjiltä saa myös autonsiirtopalveluita. Hetta-Pallas -reitti on viimeisimpiä suosittuja vaellusreittejä, joilta on poistettu roska-astiat.
• Parhaat nähtävyydet: Taivaskero (1952 olympialaisten muistolaatta), Pahakuru, Hannukurun erämaasauna, Montellinmaja ja kaikki maisemat tunturien huipuilta. Lähistöltä löytyy lisäksi Orava Avenue ja Pallaskota, Keimiöjärvi ja Keimiötunturi sekä Pallasjärvi ja Punaisenhiekan päivätupa.

Pallastuntureilla hengitetään tutkimusten mukaan maailman puhtainta ilmaa – se tuntuu vaeltaessa koko kehossa!

Lue myös: Hetta-Pallas: vaellus hehkuvan ruskan ja revontulien syleilyssä

3. Kevon reitti – Kevon kanjonin vaellus 63 km

Kevon luonnonpuistossa näkee jylhintä Lapin luontoa. Luonnonpuistoa halkoo lähes 40 kilometrin mittainen ja jopa 80 metrin syvyinen rotkolaakso, jonka pohjalla virtaa kaunis Kevojoki. Kevon kanjonia pääsee ihailemaan Kevon reitin vaelluksella Sulaojalta Kenesjärvelle tai toisinpäin, sekä Kuivin rengasreitin vaelluksella.

Upea 63 kilometrin pituinen Kevon reitti kulkee rotkolaakson alueella laskeutuen monta kertaa kanjonin pohjalle ja nousten takaisin ylös avaralle tunturiylängölle. Matkan varrella näkee useita putouksia, joista tunnetuin on veistoksellisen kaunis Fiellun putous. Kevon reitti on syyskuun ruska-aikaan kuin sadusta.

Kevon maisemat (ainakin ruska-aikaan) ovat ehkäpä kaikista valitsemistani vaelluksista kaikkein upeimmat. Jo yksistään näkymät Kevojoelle matkan varrella näyttävät hienoilta, mutta Kevon kanjoni on suorastaan maagisen kaunis. Kanjonin äärellä seistessä miettii vain, miten tällaista voi olla edes olemassa.

Kevon luonnonpuiston rotkoaluetta ja tunturialuetta koskevat erilaiset liikkumisrajoitukset. Rotkoalueella ei saa kulkea huhtikuun alusta kesäkuun puoliväliin, merkityillä poluilla saa vaeltaa kesäkuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Tunturialueella saa kulkea merkityillä poluilla toukokuun alusta lokakuun puoliväliin.

Kevon reitti on vaativa korkeuserojen ja lukuisten vesistöjen ylityksien takia. Vaellusreitillä on paljon jyrkkiä ja pitkiä portaita, joiden kiipeäminen vaatii hyvää kuntoa. Merkityltä reitiltä ei saa lähteä haahuilemaan erämaahan, joten Kevon reitillä et voi eksyä. Kevo sopii oikein hyvin yksinvaellukseen, mutta ilman retkeilykokemusta vaellukselle ei kannata lähteä.

• Kevon reitti: Kevon kanjonin vaellus 63 km Kenesjärveltä Sulaojalle
• Hyvä tietää: Kevon luonnonpuiston säännöt ovat tiukemmat kuin muilla vaellusreiteillä, lue ne huolellisesti ennen vaellusta. Vesistöjen ylitykset ovat suhteellisen helppoja, sillä kahlaamoissa on vaijerit ja käsilenkit. Reitin kulkeminen Sulaojalta Kenesjärvelle on selvästi suositumpaa, ja Sulaojan puoleisella rannalla lenkkejä on aina vähemmän. Jos kuljet Kenesjärveltä Sulaojalle, kuljeta mukanasi pari ylimääräistä lenkkiä vastarannalle.
• Majoittuminen: Kevolla ei ole autio- tai varaustupia, ja vaelluksella voi yöpyä vain merkityillä telttapaikoilla. Vaikka telttapaikkoja on useita, vaelluksen rytmittäminen niiden mukaan on aavistuksen työlästä, varsinkin sesonkiaikoina, kun suositut paikat täyttyvät nopeasti.

Vaikka Kevon reitti ei samalla tavalla täyty yksittäisistä nähtävyyksistä kuin vaikkapa Karhunkierros, Kevon vaellus on alusta loppuun yhtä huikeaa maisemaa. Kevon kanjonin vaellus saakin pystin ”Suomen kaunein vaellus”.

Lue myös: Kevon kanjonin vaellus: 63 km hehkuvaa ruskaa

4. Haltin vaellus 110 km Kalottireittiä

Vaativin pitkistä vaellusreiteistä on erämainen Haltin vaellus Suomen korkeimmalle kohdalle Käsivarren erämaa-alueella. Suosituin vaellusreitti Kilpisjärveltä Haltille on Kalottireitti. Kilpisjärveltä Haltille matkaa kertyy noin 55 km yhteen suuntaan.

Käsivarren erämaassa voi kokea ainutlaatuisen uhanalaisen tunturiluonnon, jota muualta Suomesta ei löydy. Maisemaa hallitsevat jylhät pahdat ja suurenmoiset laaksot tunturien välissä. Haltin-vaellukselta löytyvät kirkkaat Lapin tunturipurot ja upeat putoukset, kuten Suomen Niagaraksi kutsuttu Pihtsusköngäs.

Haltin vaellus on vaativa alueen erämaisuuden ja vesistöjen ylityksien takia. Isojen jokien yli on rakennettu sillat, mutta reitille osuu myös kahlauksia virroissa, joissa vesi saattaa nousta korkeallekin. Kalottireitti on merkitty ja sen varrella on useita autio- ja varaustupia. Leiriytyä voi erämaassa mihin tahansa.

Haltin vaelluksen varrelle osuu paljon mahtavia suurtuntureita valloitettavaksi. Edestakainen matka Haltille ja takaisin Kilpisjärvelle on kuitenkin jo ilman ylimääräisiäkin lenkkejä pitkä, joten suosittelen varaamaan ekstrapäiviä huiputuksiin.

Haltin-vaellus sopii kokeneelle vaeltajalle ja yksinvaeltajalle. Avotunturissa sääolot voivat muuttua äkillisesti, eikä apua saa nopeasti erämaahan.

• Haltin vaellus: 110 km Kalottireittiä Kilpisjärveltä Haltille ja takaisin
• Hyvä tietää: Kalottireitti lähtee Kilpisjärven luontokeskuksen pysäköintialueelta ja kulkee hienon Tsahkaljärven ohi. Tsahkaljärven ranta Saana-näkymin on suosittu alue leiriytymiseen. Erämaa-alueella teltan voi pystyttää mihin tahansa.
• Nähtävyydet: Suomen korkein tunturi Halti ja sen huippu Háldičohkka (1324 m) Suomen ja Norjan rajalla, Saana-tunturi, Tsahkaljärvi, Meekonjärvi ja Meekonlaakso, Pihtsusköngäs ja Saivaara.

Vaikka Kalottireitti on suosittu edestakainen reitti Haltille, Käsivarren erämaassa kannattaa poiketa omillekin poluille – karttaa katsomalla löytää huikeita kohteita!

Lue myös: Haltin vaellus: yksin Suomen huipulle

5. Luirojärven vaellus 80 km

Urho Kekkosen kansallispuisto on yksi Suomen hienoimmista luontokohteista ja toiseksi suurin kansallispuistoistamme Itä-Lapissa. Luirojärven vaellus on kansallispuiston erämaisista pitkistä vaellusreiteistä suosituin, eikä mikään ihme: reitti kulkee upeissa vaihtelevissa maisemissa ja johdattaa retkeilijät Luirojärven kuuluisalle saunalle ja Luirojärven ’Hilton’ kämpälle.

UKK-puiston luontoa hallitsevat suuret ja jylhät metsät, kirkasvetiset järvet ja joet sekä avarat tunturialueet, joilta avautuvat uskomattoman hienot maisemat ympäröivään erämaahan. Keskellä kansallispuistoa ja vaellusreittiä kohoava Sokosti Luirojärven itäpuolella on Itä-Lapin korkein tunturi. Luirojärven vaelluksella onkin suosittua leiriytyä juuri Luirojärvellä ja tehdä päiväretki Sokostin huipulle.

Luirojärven vaellus on erämainen rengasreitti, jonka voi kulkea ympäri vuoden. Reittiä ei ole merkitty maastoon, mutta selkeät polut kuljettavat tuvalta tuvalle. Luirojärven vaellus sopii erinomaisesti yksinvaellukseen, mutta merkitsemättömän reitin ja (helpohkojen) vesistöjen ylityksien takia on hyvä olla retkeilykokemusta ennen vaellukselle lähtöä.

Luirojärven vaellusreitillä on kattava autiotupa- ja varaustupaverkosto sekä tunnelmallisia laavuja ja kammeja. Telttailun lisäksi Urho Kekkosen kansallispuisto sopii hyvin riippumattoiluun, sillä metsää riittää.

• Luirojärven vaellus: 70-80 km rengasreitti Kiilopäältä
• Hyvä tietää: Alueella on paljon polkuja, ja Luirojärven vaelluksen voi tehdä yli sadan kilometrin vaelluksenakin, jos haluaa nähdä puistoa enemmän.
• Parhaat nähtävyydet: Kiilopää, Sokosti, Paratiisikuru, Niilanpään porokämppä, Luirojärvi ja Luirojärven sauna ja kämppä, Ukselmapää, Kotaköngäs ja Raappanan kammi.

Luirojärven vaellus syyskuussa on ehkäpä ”Suomen paras ruskavaellus”!

Lue myös: Luirojärven vaellus: 4 yötä ja 112 km upeassa Urho Kekkosen kansallispuistossa

Vinkit Suomen vaellusreiteille

• Kaikilla vaellusreiteillä Kevon reittiä lukuun ottamatta voi majoittua autio- ja varaustuvissa. Autiotuvissa ei välttämättä riitä kaikille halukkaille tilaa ruuhkaisimpina kausina.
• Pidä huolta ainutlaatuisesta luonnosta ja kulje valmiilla poluilla. Anna myös muille retkeilijöille hieno luontoelämys, ja jätä boombox kotiin.
• Vaellusreitit ovat roskattomia kohteita – tuo luonnosta pois kaikki sinne kuulumaton. Tarkista maastopalovaroitukset, sääennuste ja muut ilmoitukset ennen vaellukselle lähtöä.
• Kalastus ja vaellus sopivat yhteen kuin muurinpohjalettu ja mansikkahillo. Tarkista lupamaksut ja rajoitukset osoitteista eraluvat.fi ja kalastusrajoitus.fi.
• Kaikilla pitkillä vaellusreiteillä on hyvä osata retkeilyn perustaidot: säänmukainen vaatetus, ruoanlaitto maastossa, sopiva majoitus, kartanlukutaito sekä ensiaputaidot.
• Katso myös mitä ottaa mukaan vaellukselle, pakkauslista ja suosittelemani varusteet - Parhaat vaellusvarusteet 2024 kevytretkeilyyn!

Ihanaa vaelluskautta!

- m a i n o s -

- m a i n o s -