Suunnitteletko ensimmäistä useamman päivän kotimaan kesävaellusta? Kesävarusteilla pärjää hyvin vähintäänkin elokuun loppuun saakka Hangosta Lappiin. Varusteiden miettiminen ja hankinta saattaa aluksi vaikuttaa loputtomalta kysymysmerkkien, vaihtoehtojen ja suositusten viidakolta, mutta homma on lopulta melko simppeli.

Kokosin tähän juttuun olennaiset varusteet tavalliselle usean päivän vaellukselle Suomessa omiin kokemuksiini perustuen. Listalta löydät vinkkejä rinkan valintaan, teltan sekä makuupussin ja -alustan valintaan, retkikeittiöön, vaellusvaatteisiin, sekä siihen, miten pääset alkuun ja säästyt turhalta roinalta!

Käytä valmiita pakkauslistoja vaellukselle

Jos olet aivan noviisi vaellusasioissa, käytä valmiita pakkauslistoja. Valmiit varustelistat säästävät aikaa ja vähentävät hasardiostoksia. Netti on pullollaan erilaisia listoja. Miten tiedät, mikä lista on paras? Et mistään. Tarpeet ja mieltymykset vaihtelevat vaeltajasta toiseen, joten valmiit listat toimivat parhaiten yleisinä ohjeina.

Parhaiten oman listansa saa rakennettua vain vaeltamalla ja kokeilemalla, ja vaihtamalla ajan mittaan tarvittavia varusteita. Harrastuksen alkumetreillä toisten harrastajien listat, suositukset ja kokemukset ovat kuitenkin kullanarvoisia, koska niitä vertailemalla saa yleiskäsityksen olennaisista varusteista ja on helpompi ajatella, mitä itse ehkä haluaisi vaeltamiselta.

Käytän pakkausapuna Exceliä, johon olen listannut ja punninnut jokaisen omistamani varusteen ja vaatteen. (Netistä löytynee hienoja sovelluksiakin sellaista kaipaavalle.) Eri välilehdillä on koosteet erilaisia seikkailuja varten: pakkauslista vuodenajan, maan, keston ja tyylin mukaan. Tyyli työkirjassani tarkoittaa perinteistä vaellusta, kevytretkeilyä, juoksuvaellusta, melontaretkeä, lumikenkävaellusta tai hiihtovaellusta.

Pakkauslista toimii erinomaisesti sen tarkistamiseen, ettei mitään tärkeää unohdu (hajamielisen selviytymisväline numero yksi) sekä ruuan menekin laskemiseen ja kokonaispainon laskemiseen ja ylimääräisen painon vähentämiseen tavaroita vaihtamalla kevyempiin.

Millaisiin keleihin varautua vaelluksella?

Suomen kesä voi olla mitä tahansa helteestä viimaan ja raekuuroihin, ja tunturialueilla sää voi muuttua nopeasti. Kun eteläisessä Suomessa pääsee jo toukokuun puolivälissä aurinkoisille ja vihreille metsäpoluille, pohjoisessa saatetaan kahlata kinoksessa. Kohteesta riippumatta keskimäärin kannattaa varautua siihen, että sataa kuitenkin ja jossain kohdin tulee kylmä.

Mitä pohjoisempaan lähdet, sen tärkeämpää on pakata mukaan sadevarusteet ja lämpimät taukovaatteet. Sääennuste vaellusalueelle kannattaa ehdottomasti katsoa etukäteen, koska siitä voi kuitenkin päätellä vaeltaako todennäköisesti helteessä vai pakkasessa vai jossain siltä väliltä.

Rinkan valinta vaellukselle

Viikon tai useamman päivän vaellukselle tarvitset rinkan (useimmiten jotain 40 litran ja 80 litran väliltä) sekä sadesuojan (paitsi jos kassi on vedenpitävä tai käytät vedenpitävää sisäpussia). Omaan käyttöösi liian pieni rinkka tarkoittaa tavaroiden roikkumista klipseissä ja remmeissä rinkan ulkopuolella. Liian suuri rinkka houkuttaa pakkaamaan mukaan vaatteita ja härveleitä, joita et tarvitse.

Tärkeintä on kuitenkin kantovälineen istuvuus ja säädettävyys omaan selkääsi ja hartioihisi hyvin istuvaksi sekä se, että rinkkaa on mukava kantaa silloinkin, kun se on ahdettu täyteen tavaraa. Muu kuin kevytretkeily vaatii hyvän lantiovyön, jotta paino jakaantuu siedettävästi. Miljoonat yksityiskohdat, taskut, narut ja lokerot eivät automaattisesti tarkoita parempaa kantolaitetta.

Olen käyttänyt pidemmillä vaelluksilla naisten Fjällräven Kajka 75 W -rinkkaa. Hyvänä puolena on sen mahtava istuvuus helposti kipeytyvälle selälleni, ja hiilenmusta kassi näyttää kuvissa tyylikkäältä (olennaista eikö totta). Rinkan avautuminen edestä sekä tilavat sivuviilekkeet ovat myös miellyttäneet. Huonona puolena on laitteen paino, ja melko suuri on hintalappukin.

Olen vaeltanut 2022 alkaen kevyemmän ja pienemmän 60-litraisen rinkan kanssa (Atom Packs The Mo). Vielä on turhan aikaista sanoa, korvaako se täysin Kajkan.

Käytännössä: valitse rinkan koko sisällön mukaan. Ultrakevyet ja kevyet varusteet vaativat vähemmän tilaa kuin tavalliset retkeilyvarusteet. Rinkan vuokraus ensimmäiselle vaellukselle on erinomainen vaihtoehto, mutta jos päädyt ostamaan oman kantovälineen, rinkkoja kannattaa mahdollisuuksien mukaan sovitella selkäänsä. Monissa kaupoissa voi kokeilla rinkkaa myös täytteiden kanssa, jolloin saa hiukan tuntumaa siihen, miltä se tuntuisi painavana vaeltaessa.

Makuupussin ja makuualustan valinta

Kesämakuupussilla saattaa pärjätä Suomen suvessa, mutta varsinkin pohjoisessa voi tulla kylmä. Suosittelen riittävän lämmintä kolmen vuodenajan makuupussia, koska se sopii useampaan keliin.

Ensimmäisen kolmen vuodenajan makuupussini, Exped Trekkinglite WMS 0°C, mukavuuslämpötila on +3°C. Pussi on hiukan liian kuuma lämpöisenä kesäyönä ja hiukan liian kylmä pohjoisen kylmissä öissä ja varsinkin vuorilla. Sopivan makuupussin löytäminen voi olla työlästä, sillä lämpötilan kokeminen on yksilöllistä ja vaeltaessa keli voi olla mitä tahansa. Hyvät unet ovat kullanarvoiset, jotta palautuu päivän rasituksesta (on toki yksilöllistä tämäkin).

Koska kallistun jonkin verran vilukissan suuntaan, hankin toisen kolmen vuodenajan makuupussin, jolla sulan maan vaelluskautta pidentää reippaasti. Naisten Sea To Summit Flame FmIII on parhaimmillaan -4°C lämpötilassa, pussi on ylellisen tilava pyöriä ympäriinsä, ja se pakkautuu pieneen ja hyvin kevyeen myttyyn. Kuumalla kelillä pussi avautuu peitoksi tai pehmeäksi alustaksi.

Olen ollut valintaani älyttömän tyytyväinen, vaikka tein sen pitkin hampain ja jätin kakkoseksi upean laivastonsinisen (!) makuupussin, joka oli aavistuksen edullisempi (!), hieman kevyempi (!) ja jonkun ulkomaisen retkisivuston suosikkituote. Sinisessä pussissa leppoisasti vuorenrinteellä makoillessani olisin takuulla näyttänyt kuvauksellisemmalta, mutta pussi olisi lämmittänyt lähinnä mieltäni (comfort-arvo +2°C).

Makuupussiakin tärkeämpi vilukissan varuste saattaa olla makuualusta (tämän hoksaaminen kesti pitkään). Aloitin keskihintaisesta ja -painoisesta ilmatäytteisestä Thermarest Neoair Venture kesäpatjasta, jonka R-arvo on 2.2, sekä edullisesta solumuovivaahtomikälie Thermarest Ridgerest-rullasta, jonka R-arvo on 2.0. Olin ajatellut (jossain mielenhäiriössä?) yhdistäväni ne saadakseni kolmen vuodenajan alustan, mutta yhdessä alustat veivät liikaa tilaa ja painoivat liian paljon.

Päädyin ojasta allikkoon: käyttämään paksua ja painavaa talvialustaa jo elokuun pohjoisen reissuilla. Lopulta hankin jokapaikanpatjan eli Thermarest Neoair Xlite WR -makuualustan, jonka R-arvo on 5.4 ja paino olematon. Vanha kesäpatja on kuitenkin mukavampi kuin ultrakevyt hifipatja, joten otan sen mieluummin mukaani keskikesällä.

Pelkkä solumuovialunen on kuin fakiirin piikeillä makaisi, joten en suosittele herkkähipiäisille, paitsi jos olet tottunut nukkumaan yösi tatamilla. Jos mahdollista, testaa eri makuualustoja ennen ostopäätöstä!

Tyynyvinkki: ilmatäytteinen pieni tyyny (esim. Exped Air Pillow UL) on helpompi kantaa mukana kuin untuvatyyny omasta sängystä. Vaihtoehtoisesti loistava tyyny syntyy untuvatakista taitellen tai vaatepinon lykkäämisestä paidan tai takin sisälle. Untuvatakkimytty sujahtaa kätevästi makuupussin huppuun (olettaen ettei se ole ylläsi koska ulkona mittari osoittaa pakkasta ja makuupussisi mukavuusarvo on reilusti sen yläpuolella!)

Paras teltta vaellukselle?

Kun vaellat yksin, haluat todennäköisesti kevyehkön teltan, koska joudut kantamaan kaikki osaset itse. Tärkeintä yksinvaeltajan telttavalinnassa on kuitenkin se, että saat sen helposti pystytettyä yksin. Näiden kahden pääominaisuuden jälkeen valinta on enää mieltymyksiä ja kukkaron leveyttä.

Pidän kahden hengen teltoista enemmän kuin yhden hengen teltoista monestakin syystä, vaikka se tarkoittaisi jonkun verran ylimääräistä painoa. Isompaan telttaan mahtuu rinkka sisälle – sisuksia on helpompi kaivella, kun kassi pötköttää vieressä eikä eteisessä, jonka avaaminen päästää usein ötököitäkin sisälle. Vaatteiden vaihto on tilavassa teltassa huomattavasti mukavampaa kuin ahtaassa pussissa, ja kattoon saa ripustettua enemmän vaatteita kuivumaan. Iso teltta tuntuu turvallisemmalta (syy ei tiedossa).

Haluan myös, että voin tarvittaessa pystyttää teltan mihin tahansa, joten suosin itsestään seisovia telttoja. Lämpiminä ja kuivina kesäöinä läpinäkyvä mesh-verkkomateriaali on luksusta, kun voi tuijotella auringonlaskua tai tähtitaivasta teltan suojista. Perinteisille kesäajan vaelluksille otan mukaan suositun MSR Hubba Hubba NX telttani. Suositukset eivät ole tuulesta temmattuja – teltta on oikeasti kaikkea sitä mitä luvataan ja äärimmäisen kestävä myös tuulessa!

Kun sääennusteet lupaavat pakkasta ja taivaalta koiria, kissoja ja vähän jotain muutakin, saatan pakata reppuun Exped Venus II Extreme neljän vuodenajan telttani. Siinä on yli kilo enemmän painoa kuin MSR:ssä, mutta teltta kestää vaikka nyrkinkokoiset rakeet ja vedenpaisumuksen. Kumpikin teltta on pystyssä salamannopeasti, ja vielä nopeammin jos vieressä seisoo hirvi tai myrskyrintama lähestyy vauhdilla.

Kevyiden ja ultrakevyiden telttojen markkina vaikuttaa olevan kasvussa ja valikoima luultavasti laajenee lähitulevaisuudessa helpommin saataville Suomeenkin. Pidän todennäköisenä oman majoitteeni uusimista jossain vaiheessa. Kahdesta asiasta en silti luovu: sisäteltasta ja siitä, että pressu pysyy pystyssä jonkun muun kuin vaellussauvan varassa (jälkimmäisessä voisin juuri ja juuri joustaa).

Kesävaellukselle voisi lähteä myös riippumaton ja tarpin kanssa (paitsi puuttomaan tunturiin?). Jos vaellusreitilläsi on tupia, myös niitä voi hyödyntää. Varmin tapa vaeltaa ilman telttaa on yöpyä varaustuvissa, mutta silloin reitti- ja aikataulusuunnitelmaansa pitää noudattaa melko täsmällisesti. Autiotuvat saattavat olla täynnä varsinkin huonolla ilmalla eli juuri silloin kun niitä tarvitsisi.

Ruuanlaitto ja retkikeittiö vaelluksella

Retkikeittiöitä on monenlaisia, mutta käytännössä tarvitset keittimen, polttoainetta ja kattilan. Retkiklassikko Trangiasta löytyy myös pieni ja kevyt Trangia 27 UL versio yksinvaeltajalle. Setti toimii hyvin tuulisella kelillä, pakkautuu mukavasti, mutta on hieman painavahko muihin vaihtoehtoihin verrattuna. MSR Pocket Rocket 2 -keitin painaa vain 72 grammaa ja toimii mainiosti suoraan kaasupulloon kierrettynä. Käytän sitä Trangia 27 UL kattilan ja kevyen MSR kahvan kanssa. (On niitä fiinimpiäkin settejä olemassa.)

Yksinvaelluksella pärjää pitkään pienellä kaasulla (230 g / viikko), jos keittelee lähinnä vettä eikä hauduta paistia. Muita polttoaineita en ole kokeillut, kun kaasusta tykkään. Jos vaellusreitilläsi on autiotupia, niissäkin voi keitellä ruokansa. Yhden kattilan lisäksi tarvitsen pitkän Sea To Summit lusikan (Sporkkeja olen katkonut niin monta, etten enää anna niille mahdollisuutta, paitsi Kupilkan sporkille) sekä parin desin Kupilka-mukin. Taitettava muovikuksa olisi vielä kevyempi vaihtoehto.

Veden kantamista varten hankin aikoinaan Nalgenen 1 litran ja 1.5 litran vesipullot ja suodattamista varten MSR:n filtterin, jota voisi käyttää myös polkujuoksuretkillä. Nykyään jätän filtterin kotiin Lapin-matkoilla ja Kupilka korvaa pienemmän Nalgenen – en kanna vettä mukana vaan juon puron osuessa kohdalle.

Veden hörppiminen vaeltaessa on melko henkilökohtainen juttu, eikä sitä voi oikein toiselle neuvoa. Olen polkujuoksun myötä opetellut pärjäämään pidempiä aikoja ilman alituista litkimistä ja tankkaamaan kerralla enemmän. Koen sen hyödylliseksi yksin seikkaillessa yllättävissä maastoissa, kun kartan purot ovatkin kuivuneet eikä vettä ole välttämättä pitkiin aikoihin saatavissa (ei iske paniikki jos on vähän karhea kurkku ja muutama kilometri kivipeltoa edessä).

Isompi Nalgene on silti kätevä veden kantamiseen leiriin, kun se sijaitsee kaukana vesilähteestä, ja kyljessä olevan mitan avulla osaa keitellä juuri oikean määrän vettä (säästää kaasua). Kevyempi ja halvempi vaihtoehto olisi tyhjä puolentoista litran limsapullo, mutta sen päälle ei sitten kannata vahingossa istua.

Retkikeittiö tarvitsee tietenkin myös tulta. Kannan kahta tulitikkuaskia eri pakastepusseissa, toista keittiötarvikkeiden seassa ja toista jossain kuivapussissa, jotta varmasti löytyy aina kuivia tulitikkuja.

Siivouspussissa on minipullo ekologista pesuainetta (toimii myös suihkugeelinä ja hyttysenkarkottimena; olen käyttänyt vain kerran, on ehkä aika poistaa pussista) leikattu siivu pesusientä, sifonet-liina, pari roskapussia ja muutama pätkä kestävää pakettinarua.

Sienellä puhdistuvat astiat, liinalla kuivataan teltta, naruista saa myrskynaruja telttaan tai pyykkinaruja tai mitä tahansa katkenneen hihnan korvikkeesta mato-onkeen. Kattilaan mahtuu myös minikokoinen ja kevyt partiopuukko, jolla sivelen voit leivän päälle, veistelen kiehiset ja fiksaan toimimattomat kaasupullot.

Paljonko ruokaa viikon vaellukselle?

Energian tarve vaihtelee ihmisestä toiseen, ja sopiva ruokamäärä vaelluksella selviää parhaiten vaeltamalla ja syömällä tarpeen mukaan. Ruoka painaa yleensä paljon, ja mitä pidempi vaellus, sitä enemmän ruokaa repussa. Ruokavarastoista voi kuitenkin helposti karsia painoa (paitsi jos olet gourmet-vaeltaja etkä halua tinkiä makuelämyksistä ja kokkailutuokioista).

Kevyimmän ja ravitsemuksellisesti hyvän ruokasäkin saa valitsemalla kuivattua ja kaloripitoista ainesta, jossa on tasapainoisesti hiilareita, proteiinia ja rasvaa.

Oma keskiverto vaelluspäiväni pohjoisessa (vaellusta 25-35 km noin 20 kg rinkan kanssa) on sisältänyt aamupalan (kaurapuuro voilla, pikakahvi maitopulverilla tai kauramaidolla (musta kahvi yök), leipä tai minipulla), lounaan (Blå Band lämmin kuppi ja 2 palaa leipää voilla ja juustolla tai porolla), päivällisen (kuivattu retkiruokapussi, 1-2 kaakaota) sekä välipaloina suklaapatukoita, kuivattua tai jugurttipäällysteistä hedelmä-pähkinäsekoitusta ja sipsiä tms. tarpeen mukaan (raskaampi maasto vaatii raskaammat huvit).

Juurileipä (esim. Gateau) säilyy hyvin viikon puolitoista, näkkileipääkin olen kuullut järsittävän. Jos päivän agendassa on esim. isomman tunturin tai vuoren valloitus, olen tehnyt puurot tai keitot tuplana. Päivän kalorimäärä on keskimäärin noin 3000 kcal, mutta usein pähkinöitä ja suklaata sekä lounaspussikeittoja jää vähän syömättä. Kannan silti yhtä ylimääräistä retkiruokapussia mukanani yllätyksien varalta.

Mitä vaatetta kesävaellukselle?

Useamman päivän vaelluksella tarvitaan käytännössä kaksi vaatekertaa: vaatteet, joissa vaelletaan sekä kuivat vaihtovaatteet. Merinovilla ja tekniset materiaalit toimivat hyvin, puuvilla ei. Kuumalla kelillä voi olla mukava vaeltaa sortseissa ja topissa, tästä tykkäävät myös hyttyset. Suosin pitkiä vaellustrikoita, kuten Fjällräven Abisko Pro hiking tights (lämmin keli) tai Fjällräven Abisko hiking tights (viileämpi keli), jotka eivät tosin suojaa verenimijöiltä, naarmuilta kyllä. (En kestä joustamattomia retkeilyhousuja ollenkaan!)

Ohut tekninen t-paita (esim. Salomon, Patagonia, Salewa) tuntuu viileämmältä kuin villa hiostavissa keleissä. Alusvaatteissa ja sukissa villa on lyömätön materiaali, sillä se ei tunnu märältä eikä haise päivän päätteeksi karmivalta. Päähineeksi käy lippis tai kylmällä kelillä merinovillamyssy (esim. Lundhags) tai tuubihuivi (esim. Buff). Jos räkkä käy hermoille, lippiksen voi varustaa myssyä helpommin hyttysverkolla.

Koska sää voi muuttua milloin tahansa, vaelluksella pitää olla mukana myös sadetakki ja -housut. Niitä voi roikottaa rinkan ulkopuolella. Käytän joskus Marmot Precip Eco sadetakkia ja -housuja, toisinaan OMM sadehousuja ja Mountain Equipmentin Goretex-takkia tai reilumman kokoista Bergans -kuoritakkia, jonka alle mahtuu useampi villapaita.

Hyvät vedenpitävät vaellussaappaat tai -kengät (tai kumisaappaat) saattavat olla yksi tärkeimmistä varusteistasi. Perinteisten nilkkaa tukevien vaelluskenkien ei pitäisi tuntua tiukilta, kun jaloissasi on alussukka ja paksumpi villasukka päällekkäin. Vaelluskengillä pitäisi kävellä riittävästi ennen ensimmäistä vaellusta, jotta ne muotoutuisivat jalan mukaan. Jos kengät tuntuvat tiukoilta ja jalkoja edes kuumottaa muutaman tunnin köpöttelyn jälkeen, varaudu kenkien kutistumiseen ja massiivisiin rakkoihin tulevalla vaelluksella. Esimerkiksi Hanwagin Tatra ja Banks -mallit ovat hyviä ja pitkäikäisiä perinteisen tyylin vaelluskenkäklassikoita.

Kevyellä varustuksella myös kevyemmät vaelluskengät, kuten Inov 400 Rocklite, ovat oiva vaihtoehto. (Vaelluskenkien ei tarvitse olla edes vedenpitävät.) Tauoille on hyvä olla jonkunlaiset taukosandaalit, joihin mielellään mahtuu villasukka (iltaisin voi olla kylmä). Jos joskus suunnittelet ylittäväsi jokia, hanki valmiiksi siihen sopivat tossut (esim. Crocs). Taukokengät (ja myös vaelluskengät) voivat olla myös polkujuoksukengät (esim. Hoka Speedgoat 5), joilla karauttaa näppärästi ylöspäin suuntautuville päiväretkille. (Päiväretkiä varten kannattaa sitten ottaa mukaan myös pieni kevyt reppu!)

Vaihtovaatekertaan kuuluu minimissään asu, jossa yövyt sekä lämmittävä välikerros ja lämmin taukotakki – myös kesällä. Termovaatteet (esim. Rabin Fleece) voi jättää kotiin vain eteläisimmässä Suomessa sääennusteen näyttäessä suhteellisen varmaa hellejaksoa. Yöpukuni on yleensä ohut silkki-merinotoppi (esim. Engel) ohuiden merinopitkiksien (esim. Northern Playground, Icebreaker) kanssa, alpakkavillasukat ja ohut merinopipo (Lundhags) tai tuubihuivi (Buff). Kelit kannattaa kuitenkin tarkistaa etukäteen, jotta tietää mitä pakata mukaan.

Olen pukeutunut Lapissa keskellä suloisinta suvea paksuimpaan talvivillakerrastoon (Icebreaker), kahteen merinovillapuseroon (Tierra) ja fleecehousuihin (Haglöfs) ennen makuupussiin könyämistä, koska sattui olemaan hyytävän kylmää, varsinkin öisin.

Kevytuntuvatakki (ehdoton luottovaate) on erinomainen taukotakki, sillä se on lämmin ja kevyt kantaa, ja siitä saa taiteltua tyynyn yöksi. Olen löytänyt hyviä takkeja Mountain Equipment ja Scandinavian Explorer -merkeiltä.

Luksusta on myös löytää rinkasta puhtaat alusvaatteet. Viikon vaellukselle otan yhdet tai kahdet merinokalsarit (Mons Royale, Icebreaker) sekä merinotopin (Mons Royale, Ortovox). Pakkaan myös pari kevyttä teknistä teepparia (Salomon, Arc'teryx) ja muutamat sukat, joista yhdet on pyhitetty yöpymiseen. Yleensä mukanani on lisäksi bikinit ja kevyt matkapyyhe.

Vaeltajan ensiapupakkaus

Kokoa pieni vedenpitävä pussi matka-apteekiksi määränpääsi ja tarpeidesi mukaan. Oma perussettini sisältää pienet sakset, minipullon desinfiointiainetta tai muutaman yksittäispakatun desinfiointipyyhkeen, eri kokoisia hengittäviä ja vedenpitäviä laastareita tai leikattavaa laastarinauhaa, yhden tosi suuren laastarin (6x10 cm) ja muutaman ison vedenpitävän sideharsotyynyllisen laastarin, rullan Leukoplast-teippiä (monikäyttöinen), steriilin joustavan sideharsorullan (6cmx5m), muutaman yksittäispakatun pienen sideharsotyynyn, neulan, pätkän ohutta polyester-lankaa, ultrakevyen avaruuspeiton, 400 mg ibuprofen-tabuja (2x10), antihistamiininappeja (10 kpl) ja 5 Imodiumia. Tähän mennessä olen tarvinnut reissuillani kaikkia muita paitsi avaruuspeittoa ja ripulipillereitä.

Kohteen ja kelien mukaan olen lisäillyt pussiin mm. nenäsuihkeen, palovammageeliä, punkkipihdit, lisää Leukoplastia ja kerran jopa antibiootteja. Pakkaan yleensä kamat tuplasuljettavaan pakastepussiin, jolle kertyy painoa 150 – 250 grammaa.

Kännykkä ja muut laitteet vaelluksella

Mitä syvemmälle korpeen vaellat, sitä todennäköisemmin kännykkäverkko katoaa. Karttasovelluksia voi käyttää myös lentokonetilassa, joka säästää akkua. Kännykän sulkeminen säästää akkua merkittävästi enemmän. Kännykän voi jättää myös kotiin. Kuljetan mukanani yhtä isoa aurinkokennoilla varustettua varavirtalähdettä, josta iPhonen lataa muutaman kerran, hyvillä keleillä useamman.

Garmin Forerunner 935 ranteessa kertoo kuljettua matkaa ja nopeutta sekä korkeutta – koen nämä toisinaan tarpeellisiksi tiedoiksi. Urheilukello latautuu myös varavirtalähteestä. (Kaikenlaisia piuhoja pitää olla mukana.) Kun lähden yksin kuljeksimaan erämaahan, otan mukaan myös Garmin InReach Mini satelliittiviestimen. Siitä saa säätiedot ja koordinaatit, ja siinä on SOS-nappi. Jos et ole urheiluhullu etkä kulje erämaassa, et tarvitse Garmineita.

Valokuvausosastolla kannan Canonin järjestelmäkameraa yhdellä linssillä, 2-3 akkua, härpäkettä jolla voi helpommin kuvata itseään pienenä pisteenä maisemassa (harvoin viitsin), suotimia (sama näiden kanssa) ja kolmijalkaa. Koko setti painaa tuhottomasti – älä pakkaa mitään mukaasi tästä osastosta, ellei valokuvaus ole olennainen osa vaellusharrastustasi.

Vessapaperi ja muuta hyödyllistä

1. Kartta ja kompassi. Vaikka lähtisit merkitylle vaellusreitille, kannattaa mukaan pakata kartta ja kompassi. Hanki kartta, joka on painettu vedenkestävälle paperille, tai tulosta kartasta tarvittavat osat itse vedenkestävälle paperille.
2. Taiteltava vaahtomuovialunen. Pieni vaahtomuovista leikelty suorakulmio tai hifistelyversio eli taiteltava alunen ei paina paljon, mutta on todellinen monitoimiväline. Alusta lämmittää pyllyä istuessa, pitää lian pois teltasta, kun käytät sitä eteismattona, sekä toimii keittimen tuulensuojana ja sopii myös retkipöydäksi.
3. Taitettavat vaellussauvat. Paras kaverisi niin ylämäessä, joessa kuin soillakin. Omistan kevyet Black Diamond Distance Carbon Z -sauvat, enkä lähde mihinkään ilman niitä.
4. Otsalamppu ja varapatterit. Tarve alkaa vasta keskikesän jälkeen, kun yöllä tulee oikeasti pimeää. Suosikkini on Petzl Tikka.
5. WC-paperi. Määrä riippuu ihan omista tarpeista (kirjaimellisesti). Viikon vaelluksella pärjään yhdellä isolla rullalla. Kuljeta rullaa pienessä kuivapussissa. Hylsyyn mahtuu pieni käsidesi. Jotkut poistavat hylsyn vähentääkseen grammoja.
6. Hygienia. Toilettilaukku voi koostua yksinkertaisimmillaan vain hammasharjasta ja minihammastahnasta (sekä kuukautissuojista). Käytän kevyttä bambuhammasharjaa, en katkaise vartta. En pärjää ilman huulirasvaa, ja tarvitsen myös yleispätevää rasvaa, jota voi vedellä naamasta käsiin ja kantapäihin. (Silti huuleni rohtuvat vaelluksella ja vaelluksen jälkeen sormenpäistä kuoriutuu nahka.) Kohteesta riippuen minipurkki aurinkorasvaa tulee tarpeeseen.
7. Henkilökohtaiset lääkkeet. Jos tarvitset.
8. Peili ja pakkeli. Olen kuullut ettei huulipuna haittaa juoksemista, joten ei se varmaan häiritse vaeltamistakaan. Jakaa mielipiteitä, mutta kannattaa harjoittaa itsereflektiota, mikäli kiusaantuu jonkun toisen ihmisen rinkan sisällöstä :D

Viimeiset varustevinkit: hanki eri kokoisia kuivasäkkejä, joihin pakkaat ainakin vaihtovaatteesi, makuupussin, tulitikut, elektroniikan ja rahasi. Vaihtoehtoisesti osta yksi suunnaton kuivasäkki, johon tunget kaiken edellä mainitun. Pari pientä karabiinia rinkan ulkopuolella voivat myös olla käteviä – niihin voi ripustaa vaatteita tai kenkiä kuivumaan tai aurinkokennot latautumaan aurinkoisena päivänä kävellessä.

Miten päästä alkuun vaellusvarusteiden hankinnassa?

Kun lähdet ensimmäiselle pitkälle vaelluksellesi, et luultavasti tiedä kovin tarkkaan, mitkä varusteet toimivat parhaiten juuri sinulla. Jostain pitää kuitenkin aloittaa. Valmiit listat ja vaellusvarusteiden vuokraaminen ovat varmasti hyviä vaihtoehtoja. Suhtaudu kuitenkin varauksella, jos joku väittää että tarvitset ehdottomasti jonkun tietyn varusteen tai muuten hukka perii vaelluksella.

Aloitin itse vaellusvarusteiden hankkimisen vertailemalla toisten tekemiä valmiita listoja, miettimällä vaelluskohdettani ja lukemalla satoja asiakaspalautteita ja tuotevertailuja. Lähtökohdaksi otin sen, että ostan vain laadukkaita ja pitkäikäisiä tuotteita, jotka mieluummin ovat kevyempiä kuin painavampia (rinkka poikkeuksena), vastuullisia ja ekologisia, sekä budjettini rajoissa ja suhteellisen nopeasti saatavilla (koska olin jo matkalla uuteen seikkailuun).

Tein silti jonkun verran huteja, koska olen ajan kuluessa ja kokemuksen karttuessa joutunut toteamaan, että mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi itselleni ollenkaan (kuten soluvaahtoalusta ja joustamattomat retkeilyhousut, argh!) tai on lopulta kiva mutta tarpeeton (trangiasetti, pitkät sadesäärystimet jne.).

Aluksi en erityisesti pyrkinyt grammanviilaukseen, koska hiukan painavampi kantamus ei haittaa vaeltamistani. Päinvastoin otan kaiken irti treenistä maisemissa :D Kannan joskus myös turhakkeita mukanani, kuten ledivaloja, chilimuikkuja, meikkiä ja muistikirjan, koska ne tekevät kokemuksesta hauskemman. Olen kantanut myös painavahkoa neljän vuodenajan telttaa ja talvialustaa elokuussa mukavuus- ja estetiikkasyistä. Chillaus-vaelluksilleni (kävelyä max 20 km päivässä) saatan ottaa mukaan Tenkara-vavan ja nautiskella kalastuksesta (retkimuusin joudun nautiskelemaan kyllä yleensä ilman kalaherkkua).

Ja onhan se vähän niin, että jokainen voi kantaa juuri niin paljon tai vähän kuin haluaa. Eikä ole rikollista harrastaa sekä perinteistä vaellusta että ultrakevyttä (juoksu)vaellusta – kumpikaan ei ole toista oikeampi tapa kokea luontoa ja vaihtelu virkistää. Aloitin oman grammanviilaukseni kesällä 2021, koska massiivisen rinkan kanssa ei nyt vain kykene viipottamaan niin pitkiä matkoja niin nopeasti kuin haluaisi silloin kun haluaisi, ja sen lisäksi painava rinkka kiduttaa jalkojani (päkiä/varvaskipu). Tässä jutussa useimmat suosittelemani varusteet ovat kevyemmästä päästä ja ne sopivat niin perinteiseen vaellukseen kuin kevyempäänkin liikkumiseen.

Samat kamppeet käyvät kolmen päivän, viikon, tai kahden viikon vaellukselle. Rinkkaan lisätään vain ruokaa ja mahdollisesti polttoainetta vaelluspäivien mukaan. Tosi pitkällä reissulla pystyy yleensä myös kuivaamaan jonain päivänä pestyt kalsarit, joten niitäkään ei tarvita useampia, ellei ehdottomasti koe niitä tarvitsevansa.

Sitten vain rohkeasti kasaamaan omaa varustepakettia ja vaelluksen iloa!

PS. Päivitän tätä artikkelia ja varustelistaa sen mukaan, kun olen testannut ja ottanut käyttöön uusia välineitä. Olen hankkinut kaikki tuotteet ihan omilla rahoillani, enkä koskaan suosittele maksusta tuotetta, joka on mielestäni täysi susi. Että jos siinä lukee ylisanoja niin voit olla varma että tykkään oikeasti! :D