Suomunjärven kierto Patvinsuon kansallispuistossa – hiekkarantaa, suota ja mäntymetsää

Suomunjärven kierto Patvinsuon kansallispuistossa – hiekkarantaa, suota ja mäntymetsää

Patvinsuon kansallispuiston alueella kulkee merkittyjä polkuja noin 80 kilometriä. Patvinsuon reiteistä suosituin lienee hieno Suomunjärven kiertävä 16 kilometrin Suomunkierto. Hienoja hiekkarantoja on peräti 24 kilometriä.

Patvinsuon kansallispuisto on idyllinen ja erämainen retkeilykohde Pohjois-Karjalassa. Itä-Suomen erämaa tarjoilee uskomattoman hienohiekkaisia rantoja, avaria aapasoita ja jylhiä metsiä. Suomunjärven kierrolla pääsee kokemaan kirkasvetisen järven pitkät valkoiset hiekkarannat ja oman rauhan.

Patvinsuon kansallispuisto

Patvinsuon kansallispuisto on erämainen ja hiljainen luonnonsuojelualue, jonka tehtävänä on säilyttää ainutlaatuista soiden, metsien ja vesistöjen luontoa. Vuonna 1982 perustettu kansallispuisto on pinta-alaltaan eteläisen Suomen suurin, kun merialueiden puistoja ei lasketa.

Patvinsuo on kansainvälisesti tärkeä lintualue ja sen asukkeihin kuuluvat muun muassa karhu, ilves, susi ja parikymmentä kanadanmajavaparia. Karhu on päässyt kansallispuiston tunnukseenkin. Tiheässä mäntymetsässä yksin kulkiessaan tekee mieli vilkuilla vähän väliä olkansa yli – luuraako siellä tupsukorva?

Patvinsuon reitit

Patvinsuon kansallispuiston alueella kulkee merkittyjä polkuja noin 80 kilometriä. Patvinsuon reiteistä suosituin lienee hieno Suomunjärven kiertävä 16 kilometrin Suomunkierto. Suomunkierto on toiseksi pisin Patvinsuon reiteistä 25 kilometrin Patvinkierron jälkeen. Hienoja hiekkarantoja on peräti 24 kilometriä.

Suomunkierron reitin voi aloittaa pysäköintialueilta Suomun luontotalolta, Surkanpurolta tai Kurkilahdesta. Suomunkierron reitti on merkitty oranssilla puiden runkoihin. Patvinsuon kartta on osa Karttakeskuksen Koli Ruunaa Patvinsuo Petkeljärvi -karttaa sekä Calazon Pohjois-Karjala Tyvek-karttaa.

Patvinsuon alueella on rajoitusosia muun muassa lintujen pesimärauhan turvaamiseksi, ne kannattaa tarkistaa ennen retkeä ja pysytellä muutenkin merkityillä poluilla. Tulet saa tehdä vain tulipaikoilla, rantojen kelopuita ei saa polttaa. Metsäpalovaroituksen aikana vain keittokatoksissa voi tulistella.

Kävin rennolla polkujuoksuretkellä Patvinsuolla heti Kolin ultrajuoksuseikkailun jälkeen. Kolin kansallispuistosta ajaa noin tunnissa (vähän riippuen kummalta puolelta Herajärveä lähtee matkaan) Patvinsuon kansallispuistoon.

Suomunkierto reittikuvaus

Suomunkierron suositeltu kulkusuunta on myötäpäivään, mutta juoksin sen vastapäivään. Aloitin reitin Suomun luontotuvalta.

Polku kulkee aivan rannan myötäisesti kurvattuaan merkitylle reitille. Aivan eteläisin osuus parin kilometrin matkalta kulkee tien ja rannan välissä. Liikenne on kuitenkin sen verran vähäistä, ettei se häiritse. Puolivälissä ohitetaan Surkanpuron parkkipaikka, josta löytyy huussi.

Kurkilahden uimaranta on pieni ja hienohiekkainen. Puiden varjossa nököttää penkki. Rannalta löytyy myös tulipaikka keittokatoksesta sekä käymälä ja ekopiste. Susitaival risteää oikealle tien yli kohti Patvinsuon aapasoita ja Koiteretta. Karhunpolku jatkuu Suomunjärven rantoja pohjoiseen.

Kurkilahdelta polku jatkuu pitkospuilla soistuman yli Mikonniemen ja Huutoniemen ohi järven pisimmälle hiekkarannalle. Tunnelma rannalla on koskettavan erämainen, ei ole rakennelmia eikä ihmisiä. Aivan hiekan tuntumaan on muodostunut maisemia ihailleiden rantapolku. Kesän helle on saattanut tehdä palleroporonjäkälästä rutikuivaa.

Aivan tasainen neulaspolku kulkee rannan tuntumassa, kunnes kääntyy Siikalammen ja Pienen Siikalammen välistä metsään. Suomunjoen varressa polku risteää oikealle ja vasemmalle. Karhunpolku ylittää joen, Suomunkierto ottaa suunnaksi Siikalammit.

Neulaspolkua ympäröivät rehevät mustikanvarpu- ja suopursumatot molemmin puolin. Suorien männynrunkojen rivistö näyttää jatkuvan loputtomiin.

Polku saapuu jälleen Suomunjärven rantaan ja Virtaniemen tulipaikalle. Aivan rannan tuntumasta löytyy pöytä-penkkiryhmä sekä tulipaikka, jonka ympärillä on penkit. Virtaniemessä on myös telttailualue sekä kuivakäymälä. Ranta on matala, mukavaa hiekkapohjaa riittää pitkälle.

Virtaniemestä jatketaan pitkin hiekkarantaa Virtasalmen puiselle sillalle. Tasaista rantapolkua riittää kahden kilometrin verran seuraavalle telttailualueelle Pokkaniemeen. Matkan varrelle osuu muutama pikkuinen nyppylä.

Varsinkin Pokkaniemen kärjessä on aivan satumainen retkeilypaikka hiekkarannan tuntumassa. Suuret harmaat kelot luovat tulipaikalle erämaan tunnelmaa, rouhealla penkillä voi istua ja katsella auringonlaskua järvimaisemassa. Pokkaniemi olisi oma suosikkini yöpymiseen Suomunjärvellä.

Seuraava kahden kilometrin etappi kiertää Suomunjärven pohjoisimpaan kulmaan. Kangasmetsässä on muutama nousu ja lasku matalille kallioille. Arkkusalmen kohdalla kohiseva virta ylitetään taas puusillalla, jonne on tähänastisen matkan jyrkin laskeutuminen.

Arkkusalmelta kurvataan järven länsirannalle ja kohti Suomun luontotupaa. Tälle alueelle osuu pisin soistuma-alue ja paljon pitkospuita. Suopursu kasvaa valtavina mättäinä polun varrella, valkoisten kukkien tuoksu on huumaava.

Soistuman jälkeen polku nousee kallioille. Järvimaisemat jäävät puiden taakse. Lapinniemen tuli- ja telttailupaikalle lähtee polku alas pitkälle kapealle niemekkeelle.

Suomunjärven länsipuoli on maastoltaan vaihtelevampaa. Suurimmat korkeuserot osuvat Lapinlahden ja Kaunisniemenkankaan välille, vaikkei niitä kovin paljon tule siltikään. Neljän kilometrin etapille Arkkusalmesta Suomun luontotuvalle kertyy alle 70 nousumetriä.

Kuikkaniemen kohdalla saavutaan yhdelle jännittävimmistä paikoista koko lenkillä: Sihvonlammille ja niiden puroille, joilla elelee majavia. Sillalla voi viettää tovin odotellen, josko suloinen talttahammas-pallero pistäytyisi pinnalla. Lyhyempi Mäntypolku johtaisi vielä paremmille bongailupaikoille.

Suomun luontotuvan alueella järvenrannan puolella on myös telttailualue, keittokatos ja vesipiste. Tiheä metsä estää parhaat järvinäkymät ja ilta-aurinkokin katoaa puiden taakse. Paikka on kuitenkin mitä parhain päivätorkuille riippumatossa, varsinkin jos helteisen polkujuoksulenkin jälkeen tuuli viilentää ja karkottaa paarmat!

Patvinsuo kokemuksia

  • Suomunkierto on helppo ja nopeahko reitti, korkeuseroja ei ole juuri lainkaan.
  • Kesällä ja varsinkin helteillä suoalueella on melko paljon itikkaa, etenkin paarmoja. Kannattaa juosta vauhdikkaasti.
  • Vaikka Patvinsuon asukkeihin kuuluvat karhu ja majava, ei niitä luultavasti näe kulkiessaan.
  • Patvinsuon suorarunkoisten mäntyjen rivistö jatkuu silmänkantamattomiin. Paikka on riippumattoilijan unelma. (Muista puunhalaajat äläkä unohda hyönteisverkkoa!)
  • Koitajoen valuma-alueeseen kuuluvalla Suomunjärvellä voi kalastaa, luvan voi ostaa Suomun luontotalolta (yhdellä vavalla kalastonhoitomaksu riittää). Luontotalolta voi vuokrata myös kanootin tai kajakin.
  • Patvinsuo on myös marjastajan paratiisi. Ennen juhannusta ei kuitenkaan pääse vielä mustikoiden makuun.
  • Parhaat paikat yöpymiseen ja telttailuun ovat Pokkaniemi ja Virtaniemi, joissa saa nauttia auringonlaskusta rannalla.
  • Vettä ilman keittämistä saa vain parista paikasta, tarkista etukäteen.
  • Pidempää polkujuoksulenkkiä etsivälle Patvinsuolta pääsee myös 138 kilometrin Karhunpolulle ja 90 kilometrin Susitaipaleelle, jotka kuuluvat Karjalan Kierrokseen.

Suomi Metsässä Polkujuoksu Kesä Patvinsuon kansallispuisto
– SHARING IS CARING –

LISÄÄ TARINOITA

EDELLINEN JUTTU
Parhaat juoksuvaatteet ja juoksuvarusteet 2023: 7 tärppiä polkujuoksuun!
SEURAAVA JUTTU
Miten aloittaa polkujuoksu? 10 parasta vinkkiä aloittelijalle