Ivalojoen kultamaista tunnettu Hammastunturin erämaa on upea retkeilykohde. Rauhallinen erämaa-alue sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston ja Lemmenjoen kansallispuiston välissä, lähellä Saariselkää. Hammastunturin vaellus tarjoaa hienoja kulttuuri- ja luontoelämyksiä.
Lue lisää
Vesistöjen ylitys
Haaveiletko haastavammista tai erämaisimmista vaellusreiteistä, mutta jokien ylitykset mietityttävät? Tiedätkö, mitä varusteita vesistöjen ylityksiin tarvitaan? Pohditko, kannattaako yksin lähteä kahlailemaan?
Lue lisää
Luirojärven vaellus Urho Kekkosen kansallispuistossa on ympärivuotinen klassikkovaellus. Reitti kulkee Kiilopään huipun kautta Luirojärvelle ja Sokostille upeissa tunturi- ja metsämaisemissa. Luirojärven vaelluksen voi tehdä niin kesä- ja ruskavaelluksena kuin talven hiihtovaelluksenakin.
Lue lisää
Sarekin vaellus on monen vaeltajan ämpärilistalla. Sarekin kansallispuisto sijaitsee Ruotsin Lapissa Jokkmokkin kunnassa. Jylhä Sarek on Euroopan vanhin kansallispuisto ja sitä kutsutaan usein Pohjolan viimeiseksi todelliseksi erämaaksi. Sarekin alueella kohoavat kuusi Ruotsin kolmestatoista paritonnisesta vuoresta, jäätiköitä on noin sata. Merkittyjä polkuja tai tupia erämaassa ei ole, mikä yhdessä suurien jokien ylityksien ja vaihtelevien sääolosuhteiden kanssa tekee vaelluksesta vaativaa.
Lue lisää
Muotkatunturin erämaata luonnehditaan erämaista erämaisimmaksi. Utsjoen ja Inarin kuntien alueella sijaitsevassa erämaassa on noin sata tunturia, mutta maisema on erityisen avara. Korkein huippu on Kuárvikozzâ (590 m). Virallisia merkittyjä polkuja Muotkatunturin alueella ei ole, mutta suosituille vaellusreiteille, kuten Peltojärven hiekkarannalle ja Peltotunturille on muodostunut selkeitä polkuja. Tein kolmen yön ruskavaelluksen Muotkatunturilla syyskuussa heti Kevon vaelluksen perään. Muotkatunturin vaellukseni oli ensimmäinen seikkailuni merkittyjen reittien ulkopuolella, jos Haltin-vaelluksen Salmikurun pyrähdystä ei lasketa. Miten erämaista erämaisin Muotkatunturi sopi aloittelijalle?
Lue lisää
Halti on Suomen korkein tunturi, jonka huippu, Háldičohkka, kohoaa 1324 metriä merenpinnan yläpuolelle. Suosituin reitti Kilpisjärveltä Haltille on Kalottireitti, mutta perille pääsee myös omia polkujaan erämaan halki. Kuljin Haltille Kalottireittiä, mutta palasin Kilpisjärvelle Termisjärven kautta poiketen merkityltä polulta Kuonjarjoella. Olin haaveillut jo pitkään Haltin huiputtamisesta, ja yksinvaellus toteutui vihdoin elokuussa 2021. Menomatka sujui hiukan paremmin kuin paluumatka, josta tämä juttu kertoo.
Lue lisää
Halti on Suomen korkein tunturi, jonka huippu, Háldičohkka, kohoaa 1324 metriä merenpinnan yläpuolelle. Tunturi sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla, ja huipulle voi kiivetä molemmista maista. Suosituin vaellusreitti Kilpisjärveltä Haltille on Kalottireitti. Pohjoisen Suomen, Norjan ja Ruotsin halki kulkevasta Kalottireitistä noin 70 kilometrin pätkä on Suomessa, ja siitä suurin osa kulkee Käsivarren erämaa-alueella. Kilpisjärveltä Haltille matkaa kertyy noin 55 km yhteen suuntaan. Haltin vaellus on vaativa alueen erämaisuuden ja vesistöjen ylityksien takia, vaikka Kalottireitti onkin merkitty ja Haltin-reitillä on kattava tupaverkosto. Haltin vaelluksen kesto on noin 3-7 päivää.
Lue lisää