Suomen Latu Kiilopään tunturikeskukselta lähtevä Luulammen lenkki on yksi upeimmista Urho Kekkosen kansallispuistossa kulkevista rengasladuista. Noin 19 kilometrin matkalle osuu haastavia nousuja, vauhdikkaita laskuja, kaunista talvista tunturiluontoa ja useita taukopaikkoja.
Kiilopään ja Saariselän laduilta löytyvät Suomen suurimmat nousut ja laskut avotunturissa. Kiilopäältä lähteville laduille on helppo suunnata niin lyhyille kuin pidemmillekin päiväretkille. Tunturihiihto aurinkoisena pakkaspäivänä on hieno elämys erämaisissa tunnelmissa.
Miten pääsee Kiilopäälle
- Junalla ja bussilla: Junalla päätepysäkiksi kannattaa valita Rovaniemi, josta ajetaan päivittäin linja-autovuoroja Kiilopäälle.
- Bussilla: Rovaniemeltä ja Ivalosta ajetaan Kiilopäälle useita vuoroja talvikaudella.
- Lentokoneella: Kiilopää sijaitsee alle 50 kilometrin päässä Ivalon lentokentästä. Lentokentän ja Kiilopään välillä kulkee busseja, joiden aikataulut löytyvät Matkahuollon sivuilta.
Kiilopään ladut
Kiilopään hiihtoladut ovat osa isompaa matkailukeskittymää, johon kuuluvat myös Saariselkä, Kakslauttanen ja Laanila. Yhteensä huollettua latuverkostoa on noin parisataa kilometriä, josta valaistuja latuja on noin 35 kilometriä. Kiilopään ja Saariselän alueen latuja erämaaladut mukaan lukien on noin 150 kilometriä.
Latuverkoston ydinalueella on leveitä latuja, jotka sopivat perinteiseen ja luisteluhiihtoon. Tunturialueella voi vapaasti hiihtää myös harvemmin avatuilla kapeammilla luonnonladuilla ja omia reittejään. Kapeiden erämaalatujen kunnostus alkaa helmikuussa.
Tunturialueella sää voi yhden päivän (ja hiihtolenkin) aikana vaihtua kirkkaan sinisestä taivaasta täydelliseen whiteoutiin ja lumimyräkkään. Vähänkään pidemmällä lenkillä varsinkin avotunturissa kannattaa osata talviretkeilyn perusasiat.
Luulammen latukierros on merkitty oransseilla kepeillä maastoon.
Luulammen lenkki Kiilopäältä
Ensimmäinen nousu avotunturiin kohti Kiilopään pohjoisrinteitä ottaa heti luulot pois hiihtäjältä, ainakin jos on köyttänyt peräänsä täyteen lastatun ahkion. Nousua jatkuu melkein kaksi kilometriä. Pääosin rinne on kuitenkin loiva ja sen pystyy hiihtämään koko matkalta.
Maisemat tunturissa palkitsevat nopeasti. Vähän latua ylempänä kulkee moottorikelkan tekemä ura, jota pitkin hiihdellessä pääsee vielä latuhiihtoakin erämaisempiin tunnelmiin.
Korkeimmalla kohdalla käydään 472 metrissä. Kiilopäältä avautuvat uskomattoman kauniit talviset maisemat Urho Kekkosen kansallispuistoon ja Hammastunturin erämaahan. Jos ei jaksa kiertää koko Luulammen lenkkiä, kannattaa ainakin poiketa hiihtäen Kiilopäällä maisemien takia.
Ylhäällä tunturissa on tasaista loivaa rinnettä vähän matkaa. Reittiviitta on kerännyt pakkasella paksun jääpeiton ylleen. Tästä kohtaa voisi hiihdellä Kiilopään huipulle ihailemaan maisemia myös tunturin eteläpuolelle.
Lasku Kiilopään korkeuksista alas tunturin juurelle näyttää hurjalta, ja on myös sitä. Vauhti kiihtyy auratenkin 28 kilometriin tunnissa. Suoraa laskua kertyy huikeat kaksi kilometriä hienon valkeuden keskellä.
Yhä loivasti laskeva latu kaartaa vasemmalle kohti Luulampea. Hetken kuluttua ladun vieressä on viittoja sekä talvireittien kartta. Viitalta voisi lähteä sivakoimaan myös Rautulammelle helppoa luontolatua pitkin Rautuvankan laaksossa. Rautulammen visiitistä tulee noin 12 km lisää matkaa.
Lähtiessäni hiihtoretkelle Rautulammen latu oli latukartan mukaan vielä kunnostamatta lumimyräköiden jäljiltä, joten olin päättänyt jättää ylimääräisen lenkin tekemättä. Retkipäivänä oli hieno ilma ja latu oli heti huollettu aamupäivän aikana.
Luulammen päivätupa
Rautulammen ladun risteyksestä on viitisentoista minuutin hiihtomatka Luulammen päivätuvalle. Matkan varrelle osuu poroaita portteineen. Päivätuvassa on lämmitettävä kamiina sekä takka. Pihapiiristä löytyy lisäksi nuotiopaikka, polttopuuta ja kuivakäymälöitä.
Sesonkiaikoina keväällä ja syksyllä tuvalla toimii erämaakahvila, jolloin päivätupa ei ole retkeilijöiden omassa käytössä. Erämaakahvilan aukioloajat ja yrittäjät ovat viime vuosina vaihtuneet, hiihtoretkeni aikaan (kevät 2021) kahvila oli suljettu alkuiltapäivästä. Onneksi oli omat eväät mukana.
Rumakurun vanha ja uusi päivätupa
Luulammelta reitti jatkuu suhteellisen tasaisessa maastossa kohti Rumakurua. Ensin saavutaan Rumakurun vanhalle päivätuvalle, jonne Luulammelta hiihtää noin kolmessa vartissa. Vanha päivätupa on pikkuruinen ja somasti vinksallaan, pihapiirissä on nuotiopaikka sekä puuvaja.
Rumakurun uudelle päivätuvalle matkaa on alle kilometrin verran. Uusi suurempi päivätupa on talven sesonkiaikaan ahkerassa käytössä, ja tulet löytyvät usein valmiina. Omat tulitikut kannattaa silti ottaa mukaan hiihtoretkelle. Päivätuvalta avautuu näkymä suoraan jylhään Rumakuruun, joka näyttää kauniilta talviasussaan.
Matka jatkuu Rumakurun uudelta päivätuvalta kohti Ahopäitä. Noin puolentoista kilometrin hiihdon jälkeen saavutaan neljän ladun risteykseen, josta pääsee Laanilaan ja Saariselälle. Kiilopäälle jatketaan vasemmanpuolimmaiselle ladulle.
Ahopäiltä Kiilopäälle
Latu nousee ja laskee vuoroin parin jyrkän mutta lyhyehkön mäen kautta Pieranvaaran alarinteille, josta alkaa loppunousu kohti Ahopäitä. Ahopäiden huipulle noustaan lähes yhtä korkealle kuin alkumatkan osuudella Kiilopäälle, noin 400 metriin. Hyvällä kelillä Ahopäiltä voi ihailla Saariselän Kaunispäätä sekä kaukana etelässä kohoavia Nattasia.
Ahopäiltä on myös pitkä ja vauhdikas lasku alas tunturista. Jos latu on hyvässä kunnossa, myös täydellä nollanäkyvyydellä pystyy laskettelemaan rinteen turvallisesti, kun pysyy latu-urassa.
Viimeinen kuva Ahopään huipulta havainnollistaa, miltä avotunturissa näyttää whiteoutissa – valkoista valkoisella. Jotta kuva ei olisi tasaisen valkoinen, zoomasin kuvaan mukaan sen ainoan puunkäkkärän, mitä maisemasta löytyi.
Ahopäiden huipulta on enää puolisentoista kilometriä matkaa lähtöpisteeseen Kiilopäälle. Viimeiset muutama sata metriä lykitään metsän suojissa.
Vaikka hiihtoretkellä olisikin nauttinut eväitä repustaan, on Kiilopään latukahvilassa tunturikeskuksella mukava käydä retken jälkeen lämmittelemässä ja nauttimassa kuppi kuumaa.
Oma urheilukelloni kertoi matkan pituudeksi 19.2 km ja kestoksi 4 h 50 min. Melko hyvä treeni, kun tunturisuksien pohjissa oli täyspitkät karvat koko hiihdon ajan ja perässä pulkka!
