Liesjärven kansallispuisto sijaitsee Kanta-Hämeessä Tammelan, Someron ja Karkkilan seudulla valtatie 2:n varrella. Helsingistä Liesjärven kansallispuistoon on matkaa alle sata kilometriä. Liesjärvi sopii retkeilykohteeksi ympäri vuoden. Retkeilin Liesjärvellä talven ensilumien aikaan.
Liesjärven kansallispuistossa riittää vaellettavaa muutamaksi päiväksi, ja se soveltuu oikein hyvin päiväretkikohteeksi. Liesjärvi on suosittu retkeilykohde myös marjastukseen ja kalastukseen. Lyhyen ajomatkan päästä löytyy Torronsuon kansallispuisto, jonne kannattaa poiketa päiväretkelle Liesjärvellä käymisen yhteydessä.
Liesjärven kansallispuistossa pääsee kokemaan perinteistä hämäläistä kulttuurimaisemaa, Kyynäränharjun hienon kannaksen ja jylhiä kuusimetsiä, joista vanhimmat ovat yli 180-vuotiaita. Kansallispuiston monimuotoista luontoa leimaavat suolammet ja järvet, rakentamatonta rantaviivaa on yli neljäkymmentä kilometriä. Vesistöä täplittävät lukuisat saaret ja luodot.
Liesjärven kansallispuisto on perustettu jo vuonna 1956 ja se kuuluu maamme vanhimpiin puistoihin.
Liesjärven kansallispuisto talvella
Talvella Liesjärven polkuja ei kunnosteta, mutta suosituimmat reitit tamppautuvat kuljettavaksi lumisena aikana. Kansallispuistoon ei ajeta latuja, mutta metsä- tai tunturisuksilla, liukulumikengillä ja lumikengillä pääsee talvellakin vaeltamaan.
Liesjärven taukopaikkoja huolletaan talvella, ja tulet saa tehtyä valmiista klapeista. Vesipisteet saattavat jäätyä pakkasella, joten omat vedet kannattaa tuoda mukanaan.
Liesjärven pysäköintialueita on lähiaikoina laajennettu ja kunnostettu. Parkkipaikat huolletaan talvella Kopinlahdella, Peukalolamminkankaalla, Korteniemessä, Pirttilahdella, Sikomäellä, ja Lehdoksella. Talvella pysäköintialueilla on kuitenkin autoille vähemmän tilaa kuin kesällä. Lumimyräkkä voi hankaloittaa ajamista mutkaisilla metsäteillä.
Liesjärven kansallispuiston reitit
Liesjärven kansallipuiston alueella on noin 30 kilometriä merkittyjä reittejä. Valtaosa poluista on helppokulkuisia ja puistossa on lukuisia lyhyitä rengasreittejä. Liesjärveltä löytyy myös Suomen pisimpiin kuuluva esteetön reitti, neljän kilometrin pituinen Peukaloisen polku, joka käy Kaksvetisen rannalla.
Rengasreiteiltä ja useimmilta pysäköintialueilta pääsee suoraan puiston halki kulkevalle Hämeen Ilvesreitille, joka yhdistää Liesjärven muun muassa Ruostejärven virkistysalueeseen. Reitit on merkitty värillisin vinoneliöin puihin.
Hyypiön polku sijaitsee Kyynäränharjun pohjoispuolella. Kyynäränharjulta tullessa savusaunallinen vuokratupa Hyypiön kämppä jää heti vasemmalle Kyynäräjärven rannalle. Reitillä kuljetaan vihreän sammaleisessa ja kumpuilevassa havumetsässä. Kallioiden korkeuserot tuovat vaihtelua patikointiin. Hyypiön kalliolta avautuvat hienot maisemat Tapolanjärvelle.
Korteniemen tilalta pääsee myös useille poluille ja patikkareiteille. Ahonnokan luontopolulla voi kokea tunnelmallisen ja vanhan sata vuotta suojellun metsän. Sen voi myös yhdistää viiden kilometrin Pohjantikan kierrokseen sekä lyhyempään Punatulkun kierrokseen. Molemmilta pääsee myös Kyynäränharjulle.
Kyynäränharju
Liesjärven kansallispuiston kuvatuin maisema on Kyynäränharju. Kapea, noin kilometrin mittainen vehreä harju halkoo järvimaisemaa, jossa uskomattoman sininen vesi kimaltelee kannaksen molemmin puolin. Liesjärven ja Kyynäräjärven erottavaa kannasta pitkin kulkee leveä ja tasainen polku. Puolivälissä matkaa kannas katkeaa, vesiväylä ylitetään puista siltaa pitkin.
Klassikkokuvaan Liesjärven Kyynäränharjulta tarvitaan drooni, mutta kokemus kävellen aurinkoisena pakkaspäivänä on hieno ruohonjuuritasoltakin.
Telttailu Liesjärven kansallispuistossa
Liesjärven kansallispuistossa on merkityt telttailualueet. Telttailla saa Savilahden tuli- ja telttailupaikalla sekä Peukalolammin laavun ja Kaksvetisen kodan alueella. Tittilammin keittokatoksella voi myös telttailla, jos varaa keittokatoksen käyttöönsä vuorokaudeksi Metsähallitukselta.
Liesjärven Savilahti
Savilahti on Liesjärven ainoa varsinainen telttailualue. Alueelta löytyy tulipaikka ja puuvarasto sekä kuivakäymälät. Rannasta avautuvat kauniit maisemat useaan suuntaan järvelle. Puusto on sen verran tiheää, että järvimaisemat nähdäkseen pitää kävellä aivan vedenrajaan.
Teltalle saa etsiä tasaista paikkaa melko pitkään juurakkoisesta ja kivikkoisesta maastosta. Alue on myös aika kumpareinen. Savilahdessa voisi olla hyvä riippumattoilla.
Aivan niemen kärjestä löytyy pöytä- ja penkkiryhmä. Ympärillä on tiheä puusto, jonka välistä järvi vilkkuu.
Peukalolammin laavu
Peukalolammin laavua lähin parkkipaikka on Peukalolamminkankaan pysäköintialue, jolta matkaa laavulle on reilu puoli kilometriä tasaista polkua. Laavu on lähellä Peukalolammia, muttei aivan sen rannalla. Laavun edessä on tulisija, vähän kauempana puuvaja ja kuivakäymälä.
Teltalle löytyy hyviä tasaisia paikkoja suurten kuusten suojasta. Peukalolammin rannalta löytyy myös Peukaloisen pieni kahden hengen vuokratupa.
Korteniemen tila
Korteniemen perinnetilan ympäristö on puiston vanhinta osaa. Perinnetila on aiemmin toiminut metsänvartijan asuntona ja se on entisöity 1910-luvun asunsa mukaiseksi. Korteniemen perinnetila on Etelä-Suomen ainoa Metsähallitukselle kuuluva metsänvartijatila, jonka pihapiiri on säilynyt alkuperäisenä.
Korteniemen tilalla voi vierailla toukokuulta lokakuulle asti, talvella paikka on suljettuna. Kesäaikaan Korteniemessä pääsee seuraamaan erilaisia tapahtumia ja osallistumaan perinnetöihin, kuten rukiin leikkaukseen. Tilalla on myös vuokrattava savusauna.
Liesjärven kansallispuiston kokemuksia
Kävin Liesjärven kansallispuistossa retkeilemässä loppusyksyllä - talvella, aivan marraskuun lopulla. Mennessäni maa oli jo kuurassa, ensilumi satoi yöllä.
Marraskuun lopulla luonto ei Suomessa ole kukkeimmillaan, mutta Liesjärveltä löytyi harvinaisen kauniita maisemia. Järvet toistivat taivaan sineä, rehevät sammaleiset metsät hohtivat syvän vihreinä. Jää loihti kuvioita vedenpintaan. Pilvettömänä pakkasaamuna hiljainen vaaleanpunainen järvimaisema näytti satumaisen kauniilta.
Kopinlahti on hyvä lähtöpaikka yön yli retkelle, kun haluaa kokea kaikki hienoimmat kohteet. Pysäköintialueelta pääsee helposti Savilahden tulipaikalle telttailemaan sekä patikoimaan Kyynäränharjulle. Kyynäränharjulta voi jatkaa edelleen Hyypiön polulle.
Liesjärven Kyynäränharju on hieno kulkea varsinkin aurinkoisella ilmalla. Järvimaisemat näkyvät parhaiten sillalta, sillä kannaksella kasvaa puita tiheässä.
Kansallispuiston reittien hienoin kohta löytyy ehkä Hyypiön polulta, jossa Hyypiökalliolta avautuu maisema Tapolanjärvelle. Maiseman edessä on tosin runsas puusto, mutta järvi vilkkuu runkojen lomasta. Marraskuun lopulla kirkkaalla säällä iltapäiväaurinko hohtaa kauniisti matalalla vasemmalla puolella järveä, ja lämmittää suojaisan kallion ihanaksi piknikille.
Joitakin reittejä risteää ajoteitä, joita ei välttämättä huomaa ajatuksissaan kulkiessaan. Nämä kannattaa huomioida jo retkelle lähtiessä.
Liesjärven kansallispuisto sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn valtatie 2:n varrella. Ison tien läheisyydestä johtuen liikenteen äänet kantautuivat joihinkin osiin puistoa. Hiljaisuuttakin löytyy, esimerkiksi Peukalolammin laavulla kuului yöllä vain tuulen huminaa puissa.
Väkeä ei juuri ollut marraskuun lopulla upean aurinkoisesta ilmasta huolimatta, ja metsässä sai kävellä aivan omissa oloissaan.
Polut ovat tasaisia ja leveitä, paikoin hyvin juurakkoisia ja talvella liukkaita. Kosteimmissa paikoissa on pitkospuita, jotka nekin jäisinä ovat aika liukkaita. Liesjärven kansallispuiston polut ja reitit soveltuisivat hyvin myös polkujuoksuun!
Lue myös: Talviretkeily: varusteet, valmistautuminen ja turvallisuus
