Hiljaisuus – miksi tarvitsemme hiljaisuutta enemmän kuin koskaan?

Hiljaisuus – miksi tarvitsemme hiljaisuutta enemmän kuin koskaan?

Kun on luonnossa yksin, voi uppoutua omiin ajatuksiinsa, eikä kukaan tai mikään keskeytä. On helppoa olla täysin läsnä jokaisessa hetkessä. Erityisen mukavaa on vain istua hiljaa kauniissa maisemassa hiljaisuutta kuunnellen.

Milloin viimeksi olit täydellisessä hiljaisuudessa? Elämme niin meluisassa maailmassa, että on ihme, jos juuri nyt et kuule yhtään mitään. Arkemme täyttää kahdenlainen häly: selvä tunnistettava meteli sekä yleinen epämääräinen taustakohina.

Suurin ympäristömelun lähde on liikenne. Kovaa ja häiritsevää melua kuullaan esimerkiksi lentokenttien läheisyydessä. Sen lisäksi altistumme ympäristömelulle kaikkialla vapaa-ajallamme: ravintoloissa, kuntosaleilla, kauppakeskuksissa, hisseissä, konserteissa ja omien kuulokkeidemme kautta.

Yleistä taustamelua emme osaa välttämättä edes mieltää meluksi. Sitä syntyy työ- ja vapaa-ajalla keskusteluista, sähköpostin kilahteluista, puhelimen piippauksesta ja kaikenlaisesta keskeytyksestä. Avokonttoreiden myötä multitaskaaminen, keskeytykset ja keskeytyksiin nopea reagointi on normalisoitu. Elämme jatkuvassa informaatioähkyssä, kiireessä ja hälyssä.

Täydellinen hiljaisuus voi tuntua arkielämän meluun tottuneesta hyvin erikoiselta.

Mitä haittaa on metelistä?

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan Länsi-Euroopassa menetetään 1.6 miljoonaa tervettä elinvuotta yksistään ympäristön melun vuoksi. Melu ja epämieluisa ympäristö aiheuttaa stressiä. Stressin oireet ovat hyvin moninaisia ja oireilu on myös aina yksilöllistä.

Pelkästään stressin fyysiset oireet ovat muun muassa:

  • vatsan ja suoliston vaivat, kuten vatsan turvotus, ripuli ja ummetus
  • päänsärky
  • autonomisen hermoston muutokset kuten kiihtynyt syke ja hengitys
  • painon nousu tai laihtuminen
  • hiustenlähtö
  • pahoinvointi
  • jatkuva sairastelu
  • uniongelmat ja nukahtamisvaikeudet
  • väsymys
  • hormonitoiminnan häiriöt
  • lihassäryt ja iho-ongelmat.

Ei siis ihme, että jatkuva melu stressiä aiheuttaessaan tuo mukanaan valtavan terveysriskin.

Melu on kardiovaskulaarinen riskitekijä. Se on yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten verenpainetautiin, sepelvaltimotautiin, sydämen vajaatoimintaan ja rytmihäiriöihin.

Simuloidulla melulla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että lyhytaikainenkin meteli huonontaa unen laatua ja kasvattaa stressihormonitasoja ja verenpainetta. Melu lisää myös endoteelin, eli verisuonien ja sydämen sisäpintoja verhoavan solukerroksen toimintahäiriöitä. Melu aiheuttaa lisäksi oksidatiivista stressiä.

Oksidatiivinen stressi tarkoittaa tilaa, jossa elimistön vapaiden radikaalien ja antioksidanttien suhde on epätasapainossa. Oksidatiivinen stressi on yhteydessä käytännössä kaikkiin kroonisiin sairauksiin.
Aivojen oksidatiivinen stressi on mahdollinen selitys hidastuneille kognitiivisille toiminnoille, kuten muistin ja oppimisen häiriöille.

Jatkuva melulle altistuminen vaikuttaa suoraan stressin lisääntymiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan pitkäaikainen melulle altistuminen lisää ahdistusta ja masennusta. Asuminen lähellä liikenteen melua on myös yhteydessä väsymykseen, uniongelmiin, ärtyneisyyteen ja epämääräisiin lihaskipuihin.

Melu kuormittaa enemmän introvertteja ja herkkiä

Tutkimuksien mukaan ekstrovertit pärjäävät meluisassa ympäristössä, introvertit sen sijaan kokevat uupumusta ja haasteita keskittymisessä, jos tehtäviä suoritetaan hälyssä. Vaikka samassa ympäristön äänenvoimakkuudessa molemmat saavat tehtävät oikein, introvertti joutuu panostamaan tehtävään enemmän. Juuri ylimääräinen ponnistelu aiheuttaa fyysistä ja psyykkistä stressiä.

Toisaalta tutkimus on osoittanut, että tietynlainen melu aiheuttaa ahdistusta niin ekstroverteille kuin introverteillekin.

Maailmassa on paljon eri tavoin herkkiä, jotka kokevat ylimääräisen hälyn monin verroin kuormittavana. Olen itse aistiherkkä tai erityisherkkä. Koen erilaiset äänet, valot, hajut ja tekstuurit hyvin voimakkaasti, niin hyvässä kuin pahassa. Olen myös introvertti, ja kaipaan paljon hiljaista aikaa, johon ei kuulu ääniä, keskeytyksiä eikä minkäänlaista säpinää vuorovaikutusrintamalla.

Hiljaisuus löytyy luonnosta

Ensimmäinen asia, jonka huomaan joka ikinen kerta vaelluksen alkumetreillä, on lähes käsin kosketeltava hiljaisuus. Tai oikeastaan huomaan sen, että meteli ja häiriöt ovat poissa. Hiljaisuuden kuuleminen ja tunteminen on lähes epätodellinen kokemus.

Täydellisen hiljaisuuden saavuttaa parhaiten yksin erämaassa tai vähän syvemmällä korvessa, jonne liikenteen melu ei kantaudu. Hiljaisuuteen kuuluu olennaisesti se, ettei kännykkä vahingossakaan huutele vaatimuksiaan bling-äänien muodossa.

Vaikka olisi laittanut ilmoitusäänet pois päältä, kännykän läsnäolo voi saada yhä tuntemaan, että pitäisi olla tavoitettavissa. Kun kulkee mobiiliverkkojen ulottumattomiin, poistuu myös olettamus jatkuvasta tavoitettavuudesta. Niin omasta kuin muidenkin mielestä.

Kun on luonnossa yksin, voi uppoutua omiin ajatuksiinsa, eikä kukaan tai mikään keskeytä. On helppoa olla täysin läsnä jokaisessa hetkessä. Erityisen mukavaa on vain istua hiljaa kauniissa maisemassa hiljaisuutta kuunnellen.

Luonnon äänet eivät ole melua. Luonnon äänimaailma voi joillekin olla myös helpompi kuin täydellinen hiljaisuus. Tuulen humina puissa tai kosken kuohunta rauhoittavat ja rentouttavat mieltä, ja luonnonäänet vähentävät stressiä. Toki uni voi myös häiriintyä, jos teltan ulkopuolella hyörii kovaääninen poro tai kuusesta tippuu lumikasoja teltan katolle.

Mitä hyötyä on hiljaisuudesta?

Hiljaisuudesta ja luonnon vaikutuksista hyvinvointiimme on tehty laajasti tutkimusta, joten mistään huuhaatieteestä ei todellakaan ole kyse. Kokemusasiantuntijan pätevyydellä pystyn allekirjoittamaan kaikki seuraavat väittämät:

1 Keskittymiskyky paranee hiljaisuudessa

Keskittymiseen vaikuttavat monet asiat. Univaje haittaa tiedonkäsittelyä. Stressi, väsymys ja uupumus vaikeuttavat pitkäjänteistä keskittymistä. Melu ja jatkuvat keskeytykset saavat huomaamaan, ettei keskittymisestä tule mitään.

Hiljaisuudessa aivot saavat lepoa pirstaleisesta ärsyketulvasta. Jo lyhytkin tauko hiljaisuudessa voi auttaa siihen, että pystymme palaamaan keskittyneeseen tilaan ja sulkemaan mielestämme ylimääräiset asiat.

2 Luovuus kukkii

Ideointi ja brainstorming on oikeasti parasta yhteistyönä, kun ajatuksia voi pallotella ja kehittää nopeasti monelta näkökantilta. Suuret luovat teokset syntyvät silti useimmiten hiljaisuudessa eristyksissä.

Liikkuminen luonnon rauhassa kiihdyttää aivojen luovaa ongelmanratkaisua, kun sitä estänyt stressi poistuu. Hiljaisuudessa mieli on kevyt, vapaa ja leikkisä.

3 Verenpaine ja syke laskevat

Pelkkä luonnossa oleminen viidentoista minuutin ajan tutkitusti laskee verenpainetta. Erityisesti alapaine laskee, mikä on terveydelle hyviä uutisia.

Iso tekijä verenpaineen laskussa luontoretkellä on hiljaisuus, mutta oma osansa on luonnon näkemisellä ja kokemisella kaikin aistein.

4 Hermosto rauhoittuu

Stressi oireilee tunnetusti vatsavaivoina sekä iho-oireina. Hermosto saattaa ärtyä pitkäaikaisesta hälystä siten, että taistele tai pakene -tuntemus kroonistuu. Tällöin hermosto on jatkuvassa hälytystilassa.

Hiljaisuus rauhoittaa kehoa kokonaisvaltaisella tavalla. Rauhallinen ympäristö auttaa autonomista hermostoa tasapainoon.

5 Oppiminen helpottuu

Meteli häiritsee keskittymistä ja aiheuttaa oksidatiivista stressiä, jolla on yhteys kognitiivisten toimintojen häiriöihin. On totta, että osa ihmisistä kokee oppivansa paremmin, kun taustalla soi vaikkapa musiikkia. Osa ihmisistä tarvitsee kuitenkin rauhaa ja hiljaisuutta, voidakseen keskittyä oppimiseen. Kaikki hyötyvät arjen taustahälyn, kuten keskeytyksien ja kovien äänien, poistumisesta.

6 Tuottavuus kasvaa

Kun stressi väistyy, luovuus lisääntyy ja käytössämme on enemmän energiaa. Näin ollen pystymme tekemään enemmän ilman että kuormitumme. Tuottavuus voi tarkoittaa enemmän ja laadukkaampaa työtä, useampia islantilaisneuleita puikoilta, tai vaatehuoneen suursiivousta ja kierrätystä, joka on odottanut ’inspiraatiota’.

7 Pidempi pinna

Melusta johtuvan stressin ja ärtymyksen vuoksi voimme reagoida vihamielisesti ympärillämme olevien ihmisten tekemisiin ja sanomisiin. Stressaantuneena tunnereaktioiden säätely voi olla vaikeaa.

Kun vietämme aikaa hiljaisuudessa, meistä saattaa tulla mukavampia muita ihmisiä kohtaan. Allekirjoitan tämän niin täysin – vaikka miten änkerönä olisi lähtenyt metsään, sieltä palaa aina suu korvissa!

8 Apua unihäiriöihin

Stressaantuneena ja hermoston käydessä kierroksilla saattaa olla hankala rauhoittua nukkumaan mennessä. Reagoimme myös yöllisiin ääniin, vaikka emme olisi siitä edes tietoisia, emmekä heräisi kesken unien. Yölliset äänet saavat nukkuvassa elimistössämme aikaan adrenaliini- ja kortisoliryöppyjä. Unen häiriintyminen näkyy päiväväsymyksenä.

Jokaisen pitäisi ainakin kerran elämässään kokea metsän tai erämaan hiljaisuus: nukkua luonnon kehdossa kuin pumpulissa. Jos välineet ovat kunnossa, heräät kuusen juurelta kuin uutena ihmisenä!

9 Tietoisuus ja läsnäolo

Hälyssä mielemme seikkailee helposti vähän siellä sun täällä. Stressaamme tulevista tapahtumista ja märehdimme asioita, jotka ovat jo tapahtuneet. Jumitamme omassa näkökulmassamme ja opituissa reagointitavoissamme, vaikka ne johtaisivat aina samaan lopputulokseen.

Hiljaisuudessa on hyvä kehittää omia tietoisuus- ja läsnäolotaitojaan. Hiljaisuudessa voi keskittyä meneillään olevaan hetkeen ja sen kokemiseen, havainnointiin sekä hyväksymiseen.

10 Mielenrauha

Hiljaisuudessa voimme kohdata ja hyväksyä omat ajatuksemme ja kehon tuntemukset, tarkastella niitä ikään kuin ulkoapäin. Voi kokea, että okei, tällainen minä olen – voi hyväksyä itsensä.

Hiljaisuudessa ei tarvitse esittää mitään roolia, jonka on ehkä omaksunut ulkopuolelta tulleista paineista tai sitten omista itseen kohdistuneista vaatimuksista. Lempeyden ja hyväksymisen kautta voi saavuttaa mielenrauhan.

Miksi siis tarvitsemme hiljaisuutta enemmän kuin koskaan? Tarvitsemme hiljaisuutta pysyäksemme terveinä yhä hälyisemmässä maailmassa. Hiljaisuus on korvaamatonta kokonaisvaltaisen hyvinvointimme kannalta.

Uskallan väittää, että ihmiset olisivat mukavampia toisilleen ja maailma olisi parempi paikka elää, jos meillä olisi riittävästi hiljaisuutta ja mahdollisuuksia viettää kiireetöntä aikaa luonnossa. Hiljaisuus ja luonnon rauha sopivat kaikille, luonteenpiirteistä ja persoonallisuudesta huolimatta!


Hyvinvointi Mindfulness Luontoterapia
– SHARING IS CARING –

LISÄÄ TARINOITA

EDELLINEN JUTTU
Hyvän joulun toivotus
SEURAAVA JUTTU
Selätä kaamosväsymys – poimi 10 valoisaa vinkkiä!