Pyhän talvireitit: Karhunjuomalammen hiihtoretki
Pyhätunturin ladut johdattelevat ihastelemaan kauniita tykkylumikuusia ja avaria tunturimaisemia. Vaikka Pyhälle lähdetään usein laskettelemaan, Pyhän talvi tarjoaa upeita mahdollisuuksia myös maastohiihtoon ja lumikenkäilyyn. Karhunjuomalampi on yksi tunnelmallisimmista hiihtoretkistä. Ladulle pääsee luontokeskus Naavalta, ja ihanasta päiväretkestä talvisissa tunturimaisemissa voi nauttia omaa vauhtia hiihtäen.
Pyhä-Luoston kansallispuisto Keski-Lapissa on Suomen eteläisintä suurtunturialuetta. Pyhätunturi on muinoin ollut metsäsaamelaisten pyhä paikka, ja monet Pyhän alueen paikannimet viittaavatkin vanhaan uskontoon. Pyhä on hieno kohde lyhyille hiljentymisretkille luonnossa.
Pyhätunturi - ladut ja hiihto
Pyhä-Luoston alueella on noin 150 kilometrin mittainen hoidettu latuverkosto. Pyhätunturin ladut sopivat sekä perinteiseen hiihtotyyliin että luisteluhiihtoon. Pyhä-Luostolla on yhteensä nelisenkymmentä kilometriä valaistua latua, Pyhällä valaistua latua on noin neljätoista kilometriä. Ladut on valaistu klo 7-21:30.
Pyhä-Luostolla kulkevat SkiBussit, joilla pääsee liikkumaan helposti paikasta toiseen. Hiihtäen pääsee myös viettämään taukoa useisiin latukahviloihin sekä laavuille nauttimaan omista eväistä.
Pyhä-Luosto -latu ja Karhunjuomalampi
Karhunjuomalammen päivätuvalle pääsee poikkeamaan Pyhä-Luosto -ladulta, joka on noin 38 kilometrin pituinen latu Pyhän ja Luoston välillä. Pyhän alueella Pyhä-Luoston ladulle voi lähteä Luontokeskus Naavalta sekä Kiimaselältä tai Pyhäjärven länsirannalta. Reitille voi tietenkin lähteä myös matkan varrelta sopivasta kohdasta, esimerkiksi mökin pihalta.
Pyhä-Luosto latu on kuljettavissa hiihtäen viikolta 8 alkaen, eli kun latu on kunnostettu, aina huhtikuun puolivälistä kuun loppuun lumien määrästä riippuen. Ladulla saa vain hiihtää, eli siinä ei saa kävellä, lumikenkäillä tai talvipyöräillä.
Pyhä-Luosto on viitoitettu selkeä latu, joka mukailee valtaosin kesäreittejä. Ladun varrella onkin monenlaisia reittimerkintöjä. Risteyksissä on viitat, jotka voivat tosin olla lumen peitossa.
Luosto-Pyhä -reitti kuljetaan usein Luostolta Pyhälle, koska siihen suuntaan pääsee nauttimaan pidemmistä alamäistä ja niiden tuomista kenties paremmista maisemista. Jos kuitenkin majoitut Pyhällä, kulkusuunta on luultavasti Pyhältä Luoston suuntaan. Toisaalta päiväretki Karhunjuomalammelle tarkoittaa yleensä myös paluumatkaa vastakkaiseen suuntaan.
Karhunjuomalammen latu luontokeskus Naavalta
Luontokeskus Naavan läheltä lähtee valaistu latu kohti Luostoa. Valaistua latua on reilu neljä kilometriä luontokeskukselta Luoston suuntaan. Sen jälkeen valaistu latu jatkuu risteyksestä Pyhäjärven suuntaan oikealle, mutta Karhunjuomalammelle jatketaan risteyksestä vasemmalle. Ensimmäisellä etapilla pääsee kipuamaan pitkähköjäkin ylämäkiä.
Ensimmäiset kilometrit latu kulkee maantien suuntaisesti, mutta aivan tykkylumisissa metsämaisemissa. Latu ohittaa kauniin Revontulikappelin, joka on avoinna yleisölle vierailua ja hiljentymistä varten. Kappelivierailu ja Kairosmajan latukahvila sopivat mainiosti hiihtoretken lomaan.
Kappelin jälkeen hiihdetään vielä puolisentoista kilometriä valaistua latua, kunnes käännytään kohti Kiimaselkää. Valaisematon latu kulkee toiset puolitoista kilometriä suhteellisen tasaista metsämaastoa, ja tulee taas risteykseen. Suoraan eteenpäin jatketaan Kiimaselälle, vasemmalle tehdään Karhunjuomalammen pisto. Risteykset on viitoitettu.
Kahden ja puolen kilometrin mittainen Karhunjuomalammen latu on suurin piirtein puoliväliin asti helppoa tasamaata metsässä ja aukealla suolla. Kova lumipyry saattaa tuiskuttaa suolla kulkevan latuosuuden umpeen. Suoalueen ylityksen jälkeen reitti alkaa nousta kohti Karhunjuomalampea tykkylumisten ja naavaisten kuusien keskellä. Loppupuoli on luokiteltu keskivaativaksi laduksi. Viimeinen etappi on käytännössä kokonaan nousua kohti Karhunjuomalampea, välillä melko jyrkkääkin. Kun jaksaa hiihtää ylös Karhunjuomalammelle, pääsee myös nauttimaan huikeista laskuista paluumatkalla!
Vähän ennen Karhunjuomalampea saavutaan Isokurun ympärivuotisen rajoitusvyöhykkeen reunamille. Herkän kasvillisuuden ja muinaisjäännösten suojelemiseksi rajoitusalueella saa kulkea vain merkityillä poluilla. Alueella on lumivyöryvaara, joten Isokuruun ei ole talvireittiä eikä sinne menoa suositella talvella. Kurun rinteillä on kiellettyä liikkua ympäri vuoden. Vaikka tykkyluminen maisema näyttäisi houkuttelevalta, ei Isokuruun siis kannata lähteä.
Kesällä Isokuru ja Karhunjuomalampi ovat myös näkemisen arvoisia.
Karhunjuomalammen päivätupa ja laavut
Karhunjuomalammen päivätupa on yksi Pyhä-Luoston kansallispuiston suosituimmista tuvista. Karhunjuomalampi jää Ukonhatun kainaloon sen pohjoispuolelle. Talvellakin näkee lumen alta reittimerkintöjä, joista punainen on Karhunjuomalammen reittiä ja vihreä Noitatunturin reittiä.
Karhunjuomalammen tuvassa on kamiina lämmitykseen sekä pöydät ja penkit. Sesonkiaikoina, kuten hiihtolomilla, tuvalla käy todennäköisesti paljon porukkaa päivittäin, ja pääset suoraan lämpimään kämppään. Ruuanlaittoa varten tuvasta löytyy kattila.
Karhunjuomalammen laavut ovat puolikotia, laavuja on kaksi. Jos haluat tehdä tulet pihapiirissä olevalla laavulle tai puolikodalle, muista ottaa mukaan omat tulitikut tai sytytin. Käydessäni päivätuvalla, tulitikkuja ei ollut yhtään. Pihapiirissä on myös useampi ei-kompostoituva kuivakäymälä. Oma WC-paperi kannattaa myös olla mukana.
Karhunjuomalammelta saattaa lähteä kaikenlaisia latujälkiä ylöspäin kohti Noitatunturia, sillä se on suosittu paikka randoiluun. Noitatunturi (540 m) on Pyhä-Luoston tunturiketjun korkein tunturi ja vanha saamelaisten palvontapaikka eli seita. Nousin itse Ukonhatun eli Kakkosen ja Noitatunturin eli Kolmosen välissä olevalle tasanteelle seuraamalla vain toisten hiihtäjien tekemää latua ylös tunturiin. Ukonhatun tunturin rinteillä metsä alkaa yhtäkkiä harventua, ja huikeat maisemat Lapin erämaahan avautua.
Alas takaisin Karhunjuomalammelle laskeutuessani ohitseni sivakoi joukko vapaalaskijoita Noitatunturille. Tunturisuksilla ja tavallisillakin suksilla pääsee nousemaan tunturiin maisemia katselemaan. Alaspäin laskeminen upottavassa hangessa voikin olla sitten niin ja näin.
Turvallisuus hiihtoretkellä - Pyhän ladut
Huolehdi turvallisuudesta, kun lähdet hiihtoretkelle ja varsinkin, jos lähdet yksin hiihtämään latujen ulkopuolelle tai erämaiselle ladulle.
- Ota reppuun mukaan evästä, lämmintä juotavaa termariin ja jotain energiapitoista välipalaa.
- Pakkaa mukaan riittävästi lämmintä vaatetta, suosi kerrospukeutumista.
- Pidä kännykkä lämpimässä esim. sisätaskussa ja lataa akku täyteen ennen retkeä.
- Ota mukaan otsalamppu – hiihtäminen saattaa olla suunniteltua hitaampaa ja esimerkiksi Karhunjuomalammelta on pitkä matka takaisin valaistulle ladulle.
- Tarkista reitti kartalta etukäteen. Vältä lumivyöryalueita, ainakin jos olet tavallinen sunnuntaihiihtäjä etkä kokenut vapaalaskija.
- Jos hiihdät Pyhätunturin laduilla yksin, muista kertoa ainakin yhdelle ihmiselle, minne olet hiihtämässä ja milloin aiot palata.
Pyhätunturi - aktiviteetit talvella
Tunturiaavan luontopolku -talvireitti
Kultakero – Pyhän huipulle kävellen talvella
Soutaja – tunturi puuterilumisilla rinteillä
Linkkejä
Luontokeskus Naava
Pyhä-Luoston talvireitit kartta
Pyhä-Luosto latukartta