Saanatunturi on yksi Suomen tunnetuimmista ja korkeimmista tuntureista. Saana sijaitsee Kilpisjärvellä aivan Käsivarren peukalossa Enontekiön kunnassa. Parhaat Saanatunturin reitit ovat Saanan huipun reitti ja pidempi Saanan kierros tunturin ympäri.

Jylhä Saanatunturi näyttää haastavalta valloittaa, mutta Saanan reitit ovat suhteellisen helppoja kulkea. Matkan varrella voit ihailla Käsivarren erämaata, reheviä lehtoja, kirkkaita järviä ja solisevia puroja. Saanan huipulta avautuvat upeat maisemat kaikkiin ilmansuuntiin.

Yhdistämällä Saanan reitit ja käymällä Saanan huipulla auringonlaskun aikaan voi juosta hienon 21 km polkupuolikkaan.

Päivitys elokuu 2025: lehtojensuojelualueella kulkeva polku eli Retkeilykeskuksen ja Saanan eteläkärjen välinen kesäretkeilyreitti on suljettu. Luonto ei kestä kulutusta. Koko Saanan ympäri ei siis voi enää kiertää!

Saanalle pääset yhä Retkeilykeskukselta sekä Mallan ja Saanan pysäköintialueelta. Luontokeskukselta Saanalle pääsee kiertämällä Saanan pohjoispuolelta Saanajärven kautta.

Saanatunturi

Saanan korkein kohta yltää 1029 metriin merenpinnasta, ja sen huippu on 556 metriä Kilpisjärven yläpuolella. Tunturi kuuluu Skandien vuoristoon, joka Suomessa osuu vain Kilpisjärven alueelle. Tunturialueella on ainutlaatuinen luonto, kasvillisuus ja eläimistö. Sää voi vaihdella tunturissa nopeastikin.

Saanan huipulla kohoaa linkkimasto, joka ei varsinaisesti maisemaa kaunista, mutta se hoitaa alueen tietoliikenneyhteyksiä. Saanan huipulla voi vaikka somettaa, jos ei malta irtaantua kännykästä ja keskittyä pelkkään luontoelämykseen.

Saanatunturi (saameksi Sáná) on saamelaisille pyhä tunturi. Ihmeelliset tarut jättiläisistä ja Malla-neidon kyyneleistä heräävät mielessä henkiin karuilla ja tuulisilla rinteillä astellessa.

Saanan kierros ja Saanatunturin huiputus sopivat loistavaksi päiväretkeksi Haltin vaelluksen päätteeksi tai sitä ennen!

Saanan kierroksen lähtöpisteet

Saanan voi kiertää joko myötäpäivään tai vastapäivään, ja aloituspisteitäkin on useita. Jos haluaa ihailla auringonlaskua Saanalta ja jättää huipulle kiipeämisen viimeiseksi, Kilpisjärven Retkeilykeskus on hyvä aloituspaikka retkelle. Retkeilykeskukselta kannattaa tällöin lähteä kohti Tsahkaljärveä ja kiertää tunturi vastapäivään. Polun alkupää löytyy retkeilykeskuksen leirintä- ja matkailuautoalueen takaa Tsahkaljärven puoleisesta päädystä. Suoraan Saanalle lähdetään alueen toisesta päästä.

Retkeilykeskuksen asiakkaille on maksuton kuuden tunnin pysäköinti. Siinä ajassa ehtii juuri sopivasti kiertää ja huiputtaa Saanan, ainakin polkujuoksutossuilla, ja hörpätä kahvit ennen tai jälkeen kierroksen.

Toinen sopiva lähtöpiste löytyy Saanan uudelta kodalta Kalottireitin varrelta. Pysäköintialue on Mallan luonnonpuiston lähtöpisteellä, josta on matkaa kodalle parisen kilometriä. Kodalta on vielä kilometrin verran Saanaa kiertävälle rengasreitille. Kolmas lähtöpiste on Luontokeskuksen parkkialueelta, josta kuljetaan ensin Tsahkaljärvelle ja siitä eteenpäin Saanaa kiertävälle rengasreitille. Poluille on hyvät viitat, eikä eksymisen vaaraa ole.

Pelkän Saanan kierroksen pituus on noin 14 kilometriä.

Saako Saanalla telttailla?

Saanan lounaisosat kuuluvat luonnonsuojelualueeseen, jolla telttailu on ehdottomasti kiellettyä. Koko tunturialueella tulisi kulkea vain merkityillä poluilla. Tunturin herkkä ja ainutlaatuinen luonto vaurioituu, jos siihen kohdistuu massiivista retkeilyä. Jos haluat teltasta käsin nähdä Saanan, majoitu esimerkiksi Tsahkaljärven rannalle.

Saanan kierros

Saanan kierros on merkitty maastoon oranssipäisin tolpin. Retkeilykeskukselta lähtevä polku kulkee aluksi tiheässä koivikossa. Polku on suhteellisen tasainen, mutta paikoin kivikkoinen ja mutainen. Alue on suojeltua, eikä siellä voi telttailla ja luonnon kulumisen takia tulee kulkea vain merkityllä polulla. Polun noustessa puurajan yläpuolelle Norjan lumihuiput ilmestyvät horisonttiin.

Saanan pystysuoraa pahtaa saa ihailla koko matkan lounaispuolen metsiköstä Saanajärven pohjoisrannalle saakka. Polku on helppoa juosta aina Saanajärvelle saakka tunturia kiertäen. Ennen Tsahkaljärven polun risteystä lähellä Saanajärvenlompoloa polun varrella on penkki, jossa on mukava pitää taukoa kauniita maisemia ihaillen. Saanajärven takana kohoava Iso-Jehkas on hieno sekin.

Saanajärvelle saavuttaessa polku muuttuu hiukan kivikkoiseksi. Saanajärven eteläpuolelta lähtee polku kodalle, josta löytyy puuvarasto ja huussi. Revontulikodasta voi ihailla taivaan vaihtuvaa taidenäyttelyä. Pohjoisrannan päivätupaa ei enää ole. Iltajuoksulla pohjoisen puoleinen polku jää Saanan varjoon, ja yhtäkkiä saattaa tulla viileämpää.

Polku kiertää järven ja kaartaa ensin oikealle ja sen jälkeen ylös rinnettä nimettömälle järvelle, ennen kuin se kääntyy takaisin vasemmalle kohti Saanaa. Järven länsipäässä ylitetään puroja, jotka pulppuilevat kivien lomassa. Kengät eivät kastu matalan tai normaalin veden aikaan, mutta korkean veden aikaan virrassa on luonnollisesti enemmän vettä. Jos jatkaa suoraan Saanan huipulle, tässä kohtaa on viimeinen vesipiste tankata pullonsa.

Erämaisissa maisemissa polku jatkuu nousten kohti Saanan huippureittiä. Porotokat saattavat laiduntaa kymmenpäisinä alempana rinteillä. Saanan huipun reitti on merkitty viitoin risteykseen, josta lähtee polkuja mm. Mallan luonnonpuistoon ja Saanan luontopolulle.

Saanan huiputus

Saanan huipun polku ja reitti Saanan huipulle on linjattu uudelleen jokin aika sitten. Kaikkein jyrkin nousu osuu heti ensimetreille. Pitkä rinne tunkataan pitkin muutama vuosi sitten rakennettuja graniittiportaita.

Jos Saanan kierroksella olikin hiljaista, viimeistään portaissa alkaa nähdä muitakin ulkoilijoita – Saanalla vierailee kymmeniä tuhansia ihmisiä vuosittain. Portaiden loppupäähän on rakennettu levähdyspaikka penkkeineen. Maisematkin kohti Norjaa ja Ruotsia ovat kohdillaan.

Parin kilometrin jyrkemmän nousun jälkeen rinne tasoittuu jälleen jopa juostavaksi. Loivaa nousua jatkuu aina linkkimastolle ja korkeimmalle kivikasalle saakka. Kivikasan päällä liehuu ylväästi Suomen lippu, ja sieltä löytyy myös vieraskirja.

Huipulla kannattaa jälleen pitää kunnon tauko. Maisemaa riittää jokaiseen ilmansuuntaan, mutta luoteessa ja pohjoisessa siintävät Norjan lumihuippuiset vuoret lienevät näkymistä uljaimmat. Myös suomalaisten suosima Bárrás ja kolmen valtakunnan vaelluksen maisemia näkyy Saanalta.

Erämaan puoleisella rinteellä näkee myös hienoja kivisiä ympyröitä. Joiltain rinteiltä saattaa löytyä vanhaa sotilasromuakin. Tsahkaljärven puolelle pääsee laskeutumaan vähän alemmas kauniille taukopaikalle.

Saanan reitin pituus yhteen suuntaan joko Kilpisjärven Retkeilykeskukselta tai Mallan luonnonpuiston pysäköintialueelta on viitisen kilometriä.

Saanan uusi kota

Auringonlaskua voi vielä elokuun lopulla seurata lähes viimeisiin säteisiin. Valoa riittää silti laskeutumiseen. Jos on unohtanut täyttää vesipullonsa ennen huipulle lähtöä ja vessahätäkin vaivaa, voi poiketa Saanan uudella kodalla (lähellä Mallan luonnonpuistoa). Jos repusta löytyy grillattavaa, kodassa on tulipaikka. Kodassa ei saa yöpyä. Juomavettä löytyy jonkun matkan päästä purosta (aivan vessojen läheltä ja telttailualueelta ei kannata vettä ottaa). Älä unohda omaa vessapaperia ja käsidesiä.

Loppumatka Saanan juurelta sujuu vauhdikkaasti pitkospuilla ja kovalla polulla juosten aina Retkeilykeskukselle saakka. Polku kulkee tiheässä koivikossa ja hyvällä lykyllä voi katsella miten kymmenet porot juoksentelevat metsikössä. Saattavatpa parkkeerata peffansa keskelle polkuakin.

Koko reissulle Kilpisjärven Retkeilykeskukselta Saana kiertäen ja huiputtaen sekä Saanan uudella kodalla poiketen tulee noin 21 kilometriä. Saattaa tulla pari kilometriä vähemmänkin, jos et unohda aurinkolasejasi huipulle ja huomaa hajamielisyyttäsi vasta hyvän matkaa laskeuduttuasi.

Saanatunturin kierros ja Saanan huipun reitti sopivat erittäin hyvin myös patikointikohteeksi!