Keimiötunturi – hienoimmat maisemat ja maailman puhtain ilma

Keimiötunturi – hienoimmat maisemat ja maailman puhtain ilma

Keimiötunturin huippu nousee noin 614 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle. Huipulta avautuvat hienot vehreät maisemat kaikkiin ilmansuuntiin. Suuri Jerisjärvi kimaltelee etelänpuolella, pohjoisessa erottuvat selkeästi Taivaskeron eli Himmelriikin sekä Laukukeron huipuille vievät polut Hetta-Pallas -vaellusreitiltä.

Jerisjärven pohjoisella rannalla kohoava uljas Keimiötunturi on Pallas-Ounastunturien muodostaman tunturiketjun eteläisin tunturi Muoniossa, Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Keimiötunturin huippu nousee 614 metriä merenpinnan yläpuolelle ja Jerisjärvestä 350 metriä ylöspäin.

Keimiötunturin huipulta avautuvat seudun upeimmat maisemat useaan ilmansuuntaan. Keimiötunturin reitillä hienoa on myös luonnontilainen polku, jota ei ole päällystetty kivituhkalla tai soralla. Verrattuna suositumpiin ja ruuhkaisempiin Pallaksen reitteihin ja vaikkapa suosittuun Hetta-Pallas vaellukseen, Keimiötunturin rauha ja luonnontilaisuus hivelevät silmää ja sielua.

Keimiötunturin reitin pituus on reilu 5 kilometriä. Polun alusta matkaa Keimiötunturin huipulle on siis noin kaksi ja puoli kilometriä. Tunturin huipulle pääseekin suhteellisen nopeasti ja helposti.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Keimiötunturi sijaitsee Pallas-Yllästunturin kansallispuiston keskivaiheilla. Kansallispuiston alueella on lukuisia retkeilyyn ja luontoliikuntaan tarkoitettuja reittejä, jotka johdattelevat monimuotoisen luonnon äärelle. Merkittyjä kesäreittejä on noin 340 kilometriä.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontoa leimaavat suot, kangasmetsät, lehdot ja avotunturimaisemat. Kansallispuiston suuria nisäkkäitä ovat poro ja hirvi, suurpedoista vakituisia asukkaita ovat karhu ja ilves. Keimiötunturin viereisen Sammaltunturin mittausasemalla tutkitaan ilman puhtautta – maailman puhtainta ilmaa.

Keimiötunturin pohjoispuoli kuuluu Pallas-Yllästunturin kansallispuiston syrjävyöhykkeeseen sekä erityisvyöhykkeeseen, eteläpuoli virkistysvyöhykkeeseen. Leiriytyminen ja tulenteko on sallittua alueilla vain siihen varatuilla ja huolletuilla paikoilla.

Keimiötunturin parkkipaikka ja lähtöpaikka

Keimiötunturin reitti lähtee pysäköintialueelta Jerisjärventieltä. Tienposkessa seisova kyltti opastaa Tunturikeimiölle, joka on NNKY:n retkeily- ja toimintakeskus (osoite: Jerisjärventie 320). Parkkipaikalta noustaan ylös Tunturikeimiölle hiekkatietä pitkin ja kuljetaan rakennusten ohi.

Keimiötunturin polku alkaa noin sata metriä Tunturikeimiön kodan takaa. Männynrungossa on puinen viitta, jossa lukee ”Keimiö”.

Keimiötunturin reitti kesällä

Keimiötunturin polku on hiekkainen ja juurakkoinen luonnonpolku. Alkupuoli kuljetaan tiheässä metsässä. Polkua reunustavat mustikanvarvut, jotka heinäkuun viimeisenä päivänä notkuivat sinisenään mustikkaa.

Hetken kulkemisen jälkeen saavutaan puiselle portille. Juurakkoinen polku kääntyy loivasti vasemmalle ja lähtee nousemaan Keimiötunturin rinnettä. Polku on välillä melko kivinen, mutta aika helposti kuljettava.

Puolessa tunnissa ehtii ensimmäiselle hienolle näköalapaikalle. Jerisjärvi hohtaa tulosuunnassa, kun noustaan metsikön yläpuolelle. Havupuut vaihtuvat käkkyräisiksi tunturikoivuiksi.

Tunturikoivikossa lämpimillä kivillä saattaa loppukesällä hiljaa luikerrella sahalaitakuvioinen kyy. Käärme kannattaa jättää rauhaan.

Hiekkainen polku muuttuu hetkeksi loivemmaksi ennen kuin nousee taas jyrkemmin. Tunturin laella on taas loivaa ja tasaista. Keimiötunturin huipun kivikasa näkyy jo kauas.

Keimiötunturin huippu

Keimiötunturin huippu nousee noin 614 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle. Huipulta avautuvat hienot vehreät maisemat kaikkiin ilmansuuntiin. Suuri Jerisjärvi kimaltelee etelänpuolella, pohjoisessa erottuvat selkeästi Taivaskeron eli Himmelriikin sekä Laukukeron huipuille vievät polut Hetta-Pallas -vaellusreitiltä. Pallastunturijonon toisella reunalla näkyvät Palkaskeron ja Pallaskeron ääriviivat.

Vaikka alhaalla sää olisi tuntunut tuulettomalta, tunturin huipulla saattaa tuulla niin navakasti, ettei pystyssä tahdo pysyä. Pystyssä ei välttämättä pysy myöskään kameran jalusta. Keimiötunturin laella kannattaa tehdä pieni kierros valmiita polkuja pitkin, jotta näkee maisemat paremmin.

Keimiötunturin huiputus on mukava pieni retki, jonka tekee parissa tunnissa. Keimiötunturin kesäreitti sopisi myös polkujuoksuun Palkaskeron tapaan.

Keimiötunturi ja Keimiöjärvi

Keimiötunturin huipulta voi palata samaa reittiä takaisin Tunturikeimiön parkkipaikalle, tai kiertää pidemmän lenkin Keimiöjärven kautta. Huipulta polku jatkuu alas suoraan pohjoiseen ja kääntyy Keimiöjärvelle Keimiötunturin ja Sammaltunturin välisestä satulasta.

Aivan Keimiötunturin juurella, tunturin koillispuolella sijaitsee pieni Keimiöjärvi. Keimiöjärven länsirannalla on vuokratupa ja itärannalla Keimiöjärven autiotupa.

Keimiöjärveltä kuljetaan Jerisjärventien varteen Koivarovan kohdalle, jossa on myös pysäköintialue. Tästä takaisin Tunturikeimiön parkkipaikalle on kolmisen kilometriä.

Keimiötunturi – Sammaltunturi – Lommoltunturi

Keimiötunturin huiputukseen voisi yhdistää myös pidemmän 1-2 päivän vaelluksen kulkemalla Keimiöjärven ympäri ison lenkin. Kesäretkeilyreitti kulkee Koivakeron ja Mustakeron yli Lommoltunturille ja Mustavaaran kautta Sammaltunturin länsipuolta Jerisjärvelle. Itäpuolella kulkeva polku on osa Pallas-Ylläs -vaellusreittiä. Myös talvinen Keimiötunturi ja Keimiöjärvi ovat hienoja kohteita hiihtovaellukseen.

Sammaltunturin pohjoispuolella on Mustavaaran kota taukopaikaksi. Vanha Mustavaaran tupa on lukittu, eli sitä voi ihailla vain ulkoapäin. Lommoltunturin eteläpuolelta löytyy pieni Mustakeron autiotupa.

Keimiöjärven – Sammaltunturin – Lommoltunturin alue kuuluu Pallas-Yllästunturin kansallispuiston syrjävyöhyke- ja erityisvyöhykealueeseen. Alueella on kiellettyä leiriytyminen ja tulenteko muualla kuin huolletuilla paikoilla.

Keimiötunturin polku on yhteydessä myös Hetta-Pallas -vaellusreittiin. Lähistöltä löytyy paljon hienoja retkikohteita, kuten Pallasjärvi ja Punainenhiekka, Särkitunturi sekä Olostunturi vaeltajan risteineen.

Keimiöniemen kalapirtit

Kalaisan Jerisjärven Keimiöniemi Keimiötunturin juurella on Lapin tunnetuimpia ja parhaiten säilyneitä kalakenttiä. Rannan lukuisista kalapirteistä vanhimmat ovat 1700-luvulta, suurin osa nykyistä rakennuskantaa on 1800-luvulta. Kalapirtit on valittu yhdeksi Suomen seitsemästä ihmeestä ja alue onkin tärkeä kulttuurinähtävyys.

Kalapirtit ovat yksityisten omistuksessa eikä niihin pääse sisälle. Keimiötunturilla käynnin yhteydessä kannattaa kuitenkin poiketa kenttärannalla. Upean kulttuuri- ja luontomaiseman ihailun lisäksi voi fiilistellä sukupolvien historian ketjua.

Linkkejä

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
Discover Muonio

Keimiötunturin reitti

  • Kohde: Muonio, Lappi
  • Reitin pituus: 5 km
  • Vaikeustaso: Helppo
  • Kulkuaika: 2 h

Suomi Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Tunturissa Patikointi Kesä
– SHARING IS CARING –

LISÄÄ TARINOITA

EDELLINEN JUTTU
Kevytuntuvatakit retkeilyssä: luottovaate ympäri vuoden
SEURAAVA JUTTU
Norjan Jotunheimenin kansallispuiston 8 parasta vaellusta