Oulangan kansallispuisto

Karhunkierroksen maisemat vaihtelevat metsistä avarille soille, kuohuvien koskien partailta jylhille kanjoneille ja korkeille vaaroille. Noin 54 kilometriä Karhunkierroksesta kulkee Oulangan kansallispuistossa.

Oulangan kansallispuisto sijaitsee Kuusamon kaupungin ja Sallan kunnan alueella Koillismaan ylängöllä. Puisto ulottuu Suomen itärajalle ja rajoittuu Venäjän puolella sijaitsevaan Paanajärven kansallispuistoon. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1956, ja sen pinta-ala on noin 286 neliökilometriä.

Oulangan alueen maisemaa hallitsevat laajat mäntymetsät, kuohuvien koskien ja hiekkatörmien jokilaaksot, huikean korkeat kalliorotkot sekä puiston pohjoisosien avoimet suoalueet. 

Kansallispuistoa halkovat mutkittelevat Oulankajoki ja Kitkajoki, jotka virtaavat itään. Korkeuserot vaihtelevat jokilaaksojen noin 150 metristä 400 metriin kohoaville vaaroille. Karhunkierroksella kuljetaan pitkiä matkoja korkeilla kallioharjanteilla ja vaaroilla jokia myötäillen.

Oulanka on yksi Suomen suosituimmista kansallispuistoista, jossa vierailee vuosittain lähes 200 000 kävijää. Alueella voi yhdistää usean päivän vaelluksen sekä lyhyemmät päiväretket. 
Puiston reitistö kattaa sekä helposti saavutettavia nähtävyyskohteita että vaativampia vaellusreittejä. Karhunkierroksen lisäksi Oulangan kansallispuiston alueelta löytyvät mm.

• Oulangan kanjonin kierros
• Ristikallio
• Kiutaköngäs
• Rytikankaan luontopolku
• Hiidenlammen kierros (Hiiden hurmos)
• Könkään keino
• Könkään kuohu esteetön reitti
• Pieni Karhunkierros 12 km

Oulangan kansallispuiston säännöt

Kuva: Oulangan kansallispuisto – Hiidenlampi, Karhunkierroksen ”karhu-kilometriviitta” 

Karhunkierros kartta

Karhunkierros ei ole rengasreitti, vaan paikasta A paikkaan B kulkeva reitti. Yleisimmin Karhunkierros kuljetaan joko koko 82 kilometrin mittaisena Sallan Hautajärveltä Rukalle tai lyhyempänä, noin 72 kilometrin vaelluksena Ristikalliolta Rukalle. 

82 kilometrin Hautajärvi-Ruka -vaelluksen reittiprofiili on loppua kohden nouseva, nousumetrejä kertyy noin 1250 m. Lisää metrejä tulee tietenkin taukopaikoilla ja nähtävyyksissä käymisestä.

Karhunkierroksen kartasta näet helposti, miten reitti kulkee Hautajärveltä Rukalle. Reitin varrelle on merkitty tärkeimmät nähtävyydet, autiotuvat ja laavut.

Karhunkierros kulkee pääosin Oulangan kansallispuiston alueella, lähempänä Rukaa Valtavaaran-Pyhävaaran luonnonsuojelualueella. Kartalla reitti näyttää melko suoralta, mutta maastossa kulkeminen on paikoin loputtomien juurakoiden ylittämistä ja mitä lähemmäs Rukaa pääset, loputtomien kallioiden ja vaarojen kiipeämistä.

• Reitin varrella on paljon pitkospuita sekä sorastettuja polkuosuuksia. Karhunkierroksella ei ole lainkaan kahlauksia eikä kenkiä tarvitse kastella kuin sateella ja kevättulvissa.
• Reitti on merkitty oranssein maalimerkein puihin ja metallisin ”karhu-opastein”. Karhu-viittoja on kilometrin välein ja ne kertovat kuljetun sekä jäljellä olevan matkan. Eksyminen on epätodennäköistä, jos pysyy merkityllä polulla. Kartta ja kompassi on kuitenkin suositeltava pitää mukana vaelluksella.

Kuva: Karhunkierros kartta – reitti, taukopaikat, nähtävyydet sekä reitin profiili 

Karhunkierros – lähtöpaikka 

Sallan Hautajärvi – ”oikea Karhunkierroksen lähtöpiste”

Hautajärvi Sallan puolella on Karhunkierroksen perinteinen – ja monien mielestä se ainoa oikea – lähtöpiste. Hautajärvi sijaitsee Napapiirillä Lapissa. 

Hautajärveltä luontokeskuksen vierestä alkava reitti kattaa koko Karhunkierroksen 82 kilometrin matkan. Samasta pisteestä toiseen suuntaan pääsee myös Sallatunturille Topsakantaival-reittiä.

• Yön yli pysäköinti kahviolla on maksullista.

Kuva: Sallan Hautajärvi, Napapiiri – Karhunkierroksen lähtöpaikka

Ristikallio

Ristikallio on suosittu vaihtoehtoinen lähtöpiste niille, jotka haluavat lyhentää vaellusta tai jättää Hautajärven tasaiset suomaastot kulkematta. Ristikallion pysäköinti on maksutonta.

Ristikallion parkkipaikalta Rukalle vaelluksen pituudeksi tulee noin 72 km. Ristikallion pysäköinti on Sallantien varressa, löytyy Google Mapsista. Parkkipaikalla on tilaa useammalle autolle ja infotaulu, mutta ei katosta tai pöytää eikä käymälöitä.

• Ristikalliolta lähdettäessä bonuksena on upea maisema: korkeat jylhät kalliot ja mutkitteleva Aventojoki. Tämä nähtävyys vaatii noin 9 km ylimääräistä lenkkiä Karhunkierroksen reitiltä.

Kuva: Ristikallion lähtöpaikka, maisema Ristikalliolta

Muut lähtöpisteet Karhunkierroksen reitille

Karhunkierrokselle voi lähteä myös muista paikoista, ja käydä kulkemassa haluamansa reitin. Retki ei tosin silloin ole enää ”Karhunkierros”. Muut lähtöpisteet löydät lopun UKK-osiosta.

Ruka

Karhunkierroksen voi tietenkin kulkea myös Rukalta Hautajärvelle. Rukan lähtöpiste löytyy Karhunkierroksen portilta laskettelurinteiden läheisyydestä. Vaellukselle voi myös lähteä suoraan Valtavaaran juurelta Saaruan pysäköintialueelta. 

Luontoon.fi -sivusto suosittelee pysäköintipaikaksi Hiihtostadionintien pysäköintialuetta, (osoite: Hiihtostadionintie 3a) Rukalta lähdettäessä.

Oma suositukseni Karhunkierroksen pysäköinnille ja vaelluksen suunnittelulle on jättää auto Rukalle, ja siirtyä bussilla tai taksilla Hautajärvelle.

Kuva: Ruka – Karhunkierroksen lähtöpiste Saaruan pysäköintialueella

Mihin suuntaan Karhunkierros kannattaa kulkea?

Yleisin ja käytännöllisin suunta on pohjoisesta etelään eli Hautajärveltä tai Ristikalliolta Rukalle. On helpompaa päättää vaellus palvelujen keskelle kuin hiljaisemmalle seudulle siirtymisten, majoituksen ja ruokailun kannalta. 

Toisaalta fyysisesti raskaimmat osuudet sijoittuvat etelään kulkiessa vaelluksen loppupuolelle. Yleensä itse suosittelen aloittamaan vaelluksen haastavimmista osuuksista, kun voimia on eniten, mutta Karhunkierrosta suosittelen juuri pohjoisesta etelään. Maisemia riittää koko matkan varrelle kulkusuunnasta riippumatta.

Karhunkierros bussi

Karhunkierrokselle on hyvät julkiset liikenneyhteydet. Vaellusreitille pääsee bussilla, juna-bussilla tai lentäen sekä bussilla. Kesällä liikennöi myös erillinen ”Karhunkierros bussi” Kuusamon keskustan ja Rukan sekä Karhunkierroksen välillä.

Lentokentältä liikennöi reittilentojen yhteydessä lentokenttäbussi. 

Tarkemmat reitit ja ajankohtaiset aikataulut sekä lippujen osto löytyvät Matkahuollon sivuilta.

• Bussin lisäksi taksit kuljettavat Rukan ja Hautajärven välillä. Taksin puhelinnumeroita löytyy Karhunkierroksen lähtöpaikoilta.
• Auton siirto Karhunkierroksella on myös mahdollista.

Karhunkierros majoitus 

Karhunkierroksella majoitus perustuu autiotupiin, laavuihin ja telttailuun. Reitin varrella ei ole vuokratupia, eikä yksittäisiin tupiin voi tehdä etukäteisvarauksia. 

Taukopaikat ovatkin hyvä lähtökohta koko vaelluksen suunnittelulle: aloita miettimällä miten pitkän päivämatkan suurin piirtein haluat kulkea, ja merkitse alustavaksi leiripaikaksi pari taukopaikkaa tältä etäisyydeltä.

• Leiriytyminen on sallittua vain merkittyjen taukopaikkojen ja tulentekopaikkojen läheisyydessä.
• Tulenteko on sallittua vain tulentekopaikalla ja vain puuvajoista löytyvästä puusta.
• Karhunkierros on Suomen suosituin vaellusreitti, ja erityisesti keskikesällä sekä ruska-aikaan tämä näkyy myös majoituksessa. Autiotuvat ja laavut voivat täyttyä nopeasti.
• Karhunkierroksen reitin varrella on 7 autiotupaa ja 3 päivätupaa, lukuisia laavuja sekä muutama keittokatos ja kota. Autiotuvat, laavut ja taukopaikat sekä niiden tarkemmat tiedot löydät reittikuvauksesta.

Kuva: Telttapaikka Siilastuvan keittokatoksella

Autiotuvat

Karhunkierroksen autiotuvat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Autiotuvat eivät ole yksityisiä tiloja, eikä niissä ole omia paikkoja. Ne on tarkoitettu tilapäiseen 1-2 yön yöpymiseen, ja tilaa jaetaan paikalle saapuvien kesken. 

• Tupaetiketin mukaan viimeksi tulleille annetaan tilaa, ja jos tila loppuu kesken, aiemmin tulleet ja jo levänneet jatkavat matkaa. Käytännössä paikoista pidetään kynsin ja hampain kiinni, ja viimeksi tullut päätyy usein lattialle. Kirjoittamaton sääntö on saapua tuvalle ennen yleistä hiljaisuutta eli klo 22:00.
• Tuvissa on yleensä kaasuliesi ruoanlaittoa varten, kattiloita ja perusvälineitä yhteiskäyttöön sekä laverit tai penkit nukkumista varten.
• Tuvissa siivotaan omat jäljet eikä niihin jätetä mitään tavaroita eikä varsinkaan ylimääräisiä ruokia.

Kuva: Siilastupa autiotupa, Kiutakönkään keittokatos

Laavut ja keittokatokset

Laavuja, kotia ja keittokatoksia on Karhunkierroksella tiheässä. Laavuissa, kodissa ja kaikkien taukopaikkojen vieressä voi yöpyä. 

Telttailu

Telttailu on monelle Karhunkierroksen vaeltajalle suosituin majoitusmuoto. Telttailu on sallittua tupien ja taukopaikkojen läheisyydessä sekä merkityillä telttailualueilla. 

Lähes kaikkien taukopaikkojen läheisyyteen pystyy leiriytymään. Isommille vaellusryhmille suositellaan ensisijaisesti teltassa majoitusta.

Riippumatto

Karhunkierroksella myös riippumatossa yöpyminen on sallittua. Käytä puunhalaajia ja varmista etteivät puiden rungot vaurioidu. Lähes kaikilla taukopaikoilla kasvaa puita.

Käymälät ja ympäristö

Reitin varrella on runsaasti kuivakäymälöitä tupien ja taukopaikkojen yhteydessä. Niitä tulee käyttää aina kun mahdollista – Karhunkierroksella ei tarvitse kantaa kakkalapiota mukanaan. 
Kompostoivissa käymälöissä voi jättää pienet biojätteet. Ota oma wc-paperi mukaan. 

• Kompostoitumattomia kosteuspyyhkeitä ei saa laittaa kompostikäymälään.
• Peseytyminen ja astioidenpesu suoraan taukopaikkojen lähellä olevissa vesistöissä ei ole suotavaa. Uimista ei kuitenkaan ole kielletty.
• Karhunkierroksen varrella on kaksi roskien lajittelupistettä: Juuman ekopiste ja leirintäalueen ekopiste.

Kuva: Karhunkierroksen metsäistä reittiä Kiutakönkäällä

Karhunkierroksen nähtävyydet ja reittikuvaus etapeittain

Tässä osiossa Karhunkierros on jaettu etapeiksi lähtien Sallan Hautajärveltä ja päättyen Rukalle. Reitti on jaettu kokonaisuuksiin nähtävyyksien ja taukopaikkojen kannalta.

Jokaisen etapin yhteydestä löydät matkan pituuden kilometreissä sekä arvioidun kulkuajan oman kokemukseni perusteella. Kulkuaika sisältää lyhyitä taukoja (eväs, wc, kuvaus), mutta on vain suuntaa antava. 

Jos kävelet hitaammin ja pidät pidempiä taukoja, etappiin kuluu kauemmin aikaa. Jos taas kävelet reippaasti ilman taukoja, etenet nopeammin.

Karhunkierroksen luontokeskus / Hautajärvi – Rupakivi – Vasaoja 

Karhunkierros alkaa Sallan Hautajärveltä Lapista. Ensimmäinen laavu on merkitty kartalle jo muutaman sadan metrin päähän. Rytinivan puolikodalla on tulipaikka ja käymälä. Luontokeskukselta kodalle ja takaisin on 1km esteetön ”Napapiirin nopea” -reitti.

Ensimmäiset kilometrit polku kulkee tasamaata sorastettua polkua sekä pitkospuita. Metsä ja avarat tupasvillaa kasvavat suot vuorottelevat. Vanhat pitkospuut vaihdettiin uusiin vuonna 2020. 

Kuva: Sallan Hautajärvi, luontokeskus – Karhunkierroksen lähtöpaikka

Perttumakosken laavu

Perttumakosken laavulle on alle 7 km matkaa ja sinne kävelee alle kahdessa tunnissa luontokeskukselta. Se on hyvä vaihtoehto yöpaikaksi illalla matkaan lähtijälle.

Perttumakosken laavu sijaitsee joen varressa koskipaikalla, jonne laavulta on mukavat näkymät. Edessä on penkkien ympäröimä tulipaikka. Kesällä tyynellä säällä hyttysiä on usein runsaasti. Polku jatkuu sorastettuna kohti Rupakiveä, matkaa on vähän alle 6km.

Rupakivi – ensimmäinen nähtävyys

Rupakivi on Karhunkierroksen ensimmäinen varsinainen nähtävyys. Suuri kivi seisoo keskellä Savinajokea, joka virtaa leveänä ihmeellisen saaren ympärillä. Kivenmurikan päällä kasvaa puita ja pensaita. 

Alas rantaan pääsee portaita pitkin. Rantakiviltä löytyy hyvin istumapaikkoja vaikkapa lounastauon pitämiseen. 

Kuva: Rupakivi sijaitsee Savinajoen keskellä

Vasaojan laavu

Vasaojan laavulle on noin 800 metriä Rupakiveltä. Paikkana Vasaoja on melko samanlainen kuin Perttumakoski: laavulta on suora näkymä joelle tulipaikan yli. Pihassa on pöytä- ja penkkiryhmä, käymälä sekä puuvaja. Kesällä on molemmilla tämän etapin laavuilla hyttysiä sakeana.

---- Matkaa taittunut 13 / 82 km ----

Vasaoja – Oulangan kanjoni –  Taivalköngäs 

Vasaojalta reitti jatkuu kohti Oulangan kanjonia. Sorastettu polku vaihtuu vihdoin neulaspoluksi. Kanjonin pysäköintialueelta tulevaan risteykseen on matkaa 1,6 km, Savilammen autiotuvalle 2,4 km.

Savilammen autiotupa

Savilammen autiotupa sijaitsee aivan joen varressa ja pitkän riippusillan vieressä. Sallasta matkaa on noin 16 km, jonka ehtii kulkea tavallisella kävelyvauhdilla hyvin alle 6 tunnissa.

Savilammen autiotupa on tilava, ison salin lisäksi on kaksi ovellista huonetta. Makuupaikkoja on yhteensä 10 hengelle. Salissa on pöytiä ja penkkejä sekä kamiina. Savilammella on myös katoksellinen terassi, jossa on penkkejä sekä kaasuliesi pöytätasolla.

Savilammelta on matkaa seuraavalle autiotuvalle eli Taivalkönkäälle vain 3,6 km.

Kuva: Savilammen autiotupa, Savilammen riippusilta

Oulangan kanjoni

Oulangan kanjoni sijaitsee Savilammen autiotuvan läheisyydessä. Kuuden kilometrin mittainen kanjonin kierros kulkee Oulankajoen pohjoispuolella. Tästä vain 800 metrin osuus parkkipaikalle vievän polun risteyksestä Savilammen autiotuvalle on varsinaisesti Karhunkierrosta.

• Kanjonilla kannattaa käydä, jos aikataulu antaa myöden. Rengasreitin pohjoispuolella ei ole mitään kovin ihmeellistä, mutta kanjonin reunaa kulkevalta polulta avautuvat huikeat näkymät Pikkukönkäälle ja Oulangankönkäälle.
• Myös Kirkasvetinenlampi tulipaikkoineen on hieno. Autiotuvalta tulipaikalle ja takaisin on 3,6 km matka. Oulankajoen eteläpuoleltakin löytyy näköalapaikka reilun puolen kilometrin päästä autiotuvalta.
• Jos ei halua kiertää kanjonin kierrosta vaelluksen yhteydessä, kanjonille pääsee myöhemmin autolla. Google Mapsista löytyy reitti parkkipaikalle.

Kuva: Oulangan kanjoni

Savilammen autiotuvalta matka jatkuu joen ylityksellä pitkää ja natisevaa riippusiltaa pitkin. Suopursujen reunustama polku kulkee halki mäntymetsän.

Noin 17 kilometrin kohdalla kävellään ison puuportin alta, portissa lukee ”Oulun lääni, Kuusamon kunta”. Vaellus jatkuu Lapista Kuusamoon Pohjois-Pohjanmaalle. 

Metsästä putkahdetaan taas harjulle kauniisiin jokimaisemiin. Eikä aikaakaan kun edessäpäin voi jo erottaa uuden riippusillan Taivalkönkään kohdalla.

Taivalköngäs – koski ja autiotupa

Taivalköngäs on yksi Karhunkierroksen suurista ja komeista koskista. Taivalkönkään autiotupa sijaitsee könkään partaalla ja tuvalle laskeudutaan pitkät portaat alas kallioilta. Pihapiirissä on tulipaikka, vieressä on pöytä ja penkit.

Taivalköngäs on monelle ensimmäinen yöpaikka – Sallasta matkaa kertyy suurin piirtein 19 km ja Ristikalliolta 9 km – siksi tuvalla voi olla ruuhkaa. Kesällä pihapiirissä on tiheästi kasvillisuutta, hyviä telttapaikkoja ja toinen tulipaikka löytyy kallioiden päältä.

Jos aloittaa Karhunkierroksen Ristikalliolta, saapuu siis Karhunkierroksen reitille Taivalkönkäälle.

Taivalkönkäältä on matkaa Runsulammelle 4,5 km, luontokeskukselle 9 km.

Kuvat: Taivalkönkään autiotupa, Taivalköngäs

Ristikallio

Ristikalliolle voi tehdä päiväretken Taivalkönkäältä. Matkan varrelle osuu Puikkokämppä, joka on päivätupa. Ristikallion autiotupa on pienehkö 10 hengen mökki Ristikallion juurella. Pihasta löytyy tulipaikka läheltä rantaa, puuvaja sekä käymälä. Muutamalle teltalle on tilaa.

Autiotuvalta polku jatkuu ylös Ristikalliolle, josta avautuvat huikeat maisemat alas virtaavalle Aventojoelle.

Kuvat: Ristikallion autiotupa, maisema Ristikalliolta Aventojoelle

---- Matkaa taivallettuna 19 / 82 km ----

Taivalköngäs – Oulangan luontokeskus – Kiutaköngäs 

Taivalkönkäältä jatketaan kosken kuohujen ylityksellä riippusiltaa pitkin. Pienen matkaa ylitetään kivikkoa, sitten on vuorossa toinen lyhyt riippusilta. Polku ylittää kumpareen ja sen jälkeen tulee vielä kolmas pidempi riippusilta.

Jalat saavat treeniä polun noustessa Kiekeröniemen kallioille ja kohti Runsulamminkangasta.

Runsulammin laavu

Runsulamminkankaalta polku laskeutuu Runsulammin itärannalle. Runsulammin laavu sijaitsee tasaisella metsäalueella eikä aivan rannan tuntumassa. Alueella on myös tulipaikka. Käymälä sijaitsee noin 100 m Karhunkierroksen polkua eteenpäin.

Laavulta Karhunkierros jatkuu halki kuivan kangasmetsän ja ohittaa Haaralamminkankaan kohdalla leirintäalueen. Tästä lähtee myös Rytisuon luontopolku vasemmalle.

Puolen kilometrin päästä saavutaan Liikasenvaarantielle. Reitti jatkuu sillalle, joka ylittää Oulankajoen ja kääntyy vasemmalle luontokeskuksen pysäköintialueelle. Harmaat kelohahmot kutsuvat astumaan Karhunkierroksen portista sisään.

Oulangan luontokeskus

Oulangan luontokeskukselle tullessa Karhunkierroksen vaeltaja tupsahtaa metsästä ”sivistyksen ääreen”. Luontokeskuksen aukioloaikoina iso parkkipaikka täyttyy autoista ja lähipolut päiväretkeilijöistä.

Luontokeskuksessa on ravintola, jonka aukioloajat kannattaa tarkistaa ravintolan sivuilta. Se saattaa olla auki tai sitten ei. Luontokeskuksesta saa puhdasta vettä ulkohanasta.

Kuva: Oulangan Luontokeskus

Luontokeskukselta Karhunkierros lähtee leveää sorastettua ja rakennettua polkua kohti Kiutaköngästä. Kosken pauhujen äärelle matkaa on alle kilometri.

Kiutaköngäs

Kiutaköngäs on koko Karhunkierroksen vaikuttavin koski. Kiutakönkään ympäristö on rakennettu helposti saavutettavaksi sorastetuin poluin ja puisin silloin. Luontokeskukselta on vain noin kilometrin matka pärskyvien kuohujen ääreen, ja kosken alue onkin hyvin suosittu. 

Kallioille pääsee vapaasti kävelemään, kaiteita ei ole. Jyrkimpiin kohtiin on laitettu köysiä kaiteiksi. Kiutaköngäs kuohuu pystysuorien punasävyisten kallioseinien välissä pitkän matkan. Kosken ihailuun saa helposti kulumaan aikaa puolesta tunnista tuntiin.

Kuva: Kiutaköngäs

Kiutakönkään alueella on iso keittokatos ja käymälät. Heti keittokatoksen vieressä on paljon tasaisia telttapaikkoja. Jos haluat nähdä oranssisiipisiä kuukkeleita, tämä on takuuvarma paikka. Vähän matkaa keittokatokselta polku kääntyy oikealle Hiidenlammin kierrokselle.

Luontokeskuksen Karhunkierroksen portilta on matkaa Ansakämpän autiotuvalle 9 km.

---- Matkaa taivallettu 28,5 / 82 km ----

Kiutaköngäs – Ansakämppä – Jussinkämppä – Päähkänäkallio

Kiutakönkäältä eteenpäin reitti seurailee Oulankajokea metsäistä polkua. Vanhassa kartassa (Calazo Tyvek Karhunkierros 1:25 000, maaliskuu 2019) heti Kiutakönkään jälkeen on telttailualueen viitta alas suvantoon, jossa on ollut kaksi tulipaikkaa, käymälät ja pöytäryhmä. Metsähallituksen Retkikartassa alueella on yhä tulipaikan kuvake, mutta paikassa ei ole enää palveluita.

Kuva: Kiutakönkään keittokatos ja telttailualue

Taipaleennivan kohdalla saavutaan risteykseen, jossa on Taipaleennoron reittikartta. Oikealle lähtee Könkään keinon retkeilyreitti, Karhunkierros jatkuu kohti Merenojaa.

Merenojan tulipaikka

Merenojan tulipaikka on rannan tuntumassa ja melojien saavutettavissa. Käymälä löytyy metsän puolelta. Merenoja haaroineen ylitetään puusiltoja pitkin.

Merenojalta Karhunkierroksen reitti jatkuu mäntyvoittoisessa metsässä.

Ansakämppä - autiotupa

Kiutakönkäältä kävelee Ansakämpälle noin 2,5 tunnissa. Ansakämpälle laskeudutaan pitkät portaat alas jokivarteen. Autiotuvan kohdalla joki tekee hienoja U-mutkia, jossa Oulankajokea laskevat kanootit ja kajakit voivat rantautua vaaleille hiekkarannoille. 

Ansakämpän autiotupa on suuri ja avara, makuupaikkoja on 20 hengelle. Salissa on kamiina ja kaasuliesi. Tupaan saa tuoda lemmikkejä ja se on käytössä ympäri vuoden.
Rannassa on tulipaikka, käymälä löytyy kauempaa tuvan takaa. Ranta on hiekkapohjainen ja se syvenee nopeasti.

Heti Ansakämpältä noustessa on kaunis maisema korkeilta hiekkatörmiltä leveän mutkan tekevälle Oulankajoelle. Parin kilometrin päästä noustaan kulkemaan korkealle harjanteelle metsäosuudelle. Ansakämpältä on matkaa Kulmakkopurolle 3 km.

Kuva: Ansakämppä, Oulankajoki

Kulmakkopuron tulipaikka

Kulmakkopurolle laskeudutaan harjanteelta purouomaan, vesien yli on puusillat. Kulmakkopuron tulipaikka on puron varrella, metsän puolelta löytyy kompostikäymälä. Kulmakkopurolta on Jussinkämpälle matkaa 5 km.

Kulmakkopurolta on pitkähkö nousu vielä korkeammalle harjanteelle. Puolivälin karhu-viitta ohitetaan Ansakämpän ja Jussinkämpän välisellä etapilla, Oulanganvaaran ja Kulmakkovaaran välissä kulkevalla metsäisellä harjanteella. Samalla jätetään Oulankajoki taakse.

Kuva: Karhunkierroksen reitin puoliväli

Harjanteelta laskeudutaan järven rannalle ja ylitetään suoalue pitkospuita. 
Lue myös: Ensikertalaisen Karhunkierros – vaelluskertomus 1/2 (ensimmäiset 41km) 

Jussinkämppä - autiotupa

Kulmakkojärven rannalla pienellä niemellä sijaitsee Jussinkämppä autiotupa. Makuupaikkoja löytyy 20 hengelle. Tuvassa on kamiina ja kaasuliesi, sisälle saa tuoda lemmikkejä.

Jussinkämpän pihapiirissä on kota. Kodassa voi yöpyä, tilaa on 5 hengelle. Lisäksi pihassa on tulipaikka ja pöytä-penkkiryhmiä rannan lähellä ja kaksi käymälää metsän puolella.

Jussinkämpältä on Venäänniemeen ensimmäiselle taukopaikalle vähän alle 5km, luontokeskukselta on matkaa taittunut 15 km.

Kuva: Kulmakkojärvi, Jussinkämppä

Jussinkämpältä Karhunkierros jatkuu reisijumpalla -  vaaroja noustaan ja laskeudutaan vuoron perään. Ennen Pähkänäkalliota Karhunkierros laskeutuu alas jokivarteen Venäänniemeen. 2020 reitti linjattiin uudelleen kulkemaan hieman alkuperäistä reittiä idempää.

Venäänniemi ja Venäänmutka

Venäänniemestä alkaen kuljetaan pitkä matka jokilaakson pohjalla mutkittelevaa Kitkajokea myötäillen. Jokirannassa on useampi laavu ja kota. Tämä on suosittu leiripaikka.

Ensimmäinen taukopaikka on Ylikota. Kodassa on tilaa kuudelle hengelle. Käymälä on kodan takana. Vähän sivummalla on myös tulipaikka lähellä jokea.

Seuraava on Venäänmutkan laavu. Laavun vieressä on tulentekopaikka sekä käymälä. Venäänmutkan laavun vierestä lähtee polku ylös Pähkänäkalliolle.

Kuva: Karhunkierroksen kenties kuuluisin maisema – Päähkänäkallio, Päähkänäkallion portaat

Päähkänäkallio – maisema jota ei näe kesän vaelluksella

Karhunkierros kulkee Päähkänäkallion (joissain kartoissa myös "Pähkänäkallio") alapuolelta. Pähkänäkalliolta avautuvat näkymät Kitkajoen mutkaan, ja paikka on yksi Karhunkierroksen kuvatuimmista kallionäkymistä. Sen huomaa täysin kuluneesta kasvillisuudesta kallion päällä.

Polku löytyy metsänrajasta, pitkät portaat nousevat ylös kallioille. Karhunkierroksen polulta Päähkänän P-alueelle on 900 metriä. Koko piston pituus vain kallioille ja takaisin on noin 1,3 km. Huom. älä mene rajoitusalueelle 1.4.-15.8. välisellä ajalla.

Pähkänäkallion alapuolella joen varressa on kolmas taukopaikka, Päähkänän laavu. 

Kuva: Päähkänän laavu yötunnelmissa

---- Matkaa taivallettuna: 48 / 82 km ----

Päähkänäkallio – Pieni Karhunkierros  

Pähkänäkalliolta reitti jatkuu ensin aivan vesirajassa ja sitten hyvin juurakkoisia ja kivisiä polkuja kohti Pientä Karhunkierrosta. 

Tästä on enää vähän matkaa Harrisuvannon risteykseen, johon laskeudutaan portaita. Risteyksessä on metallisia viittoja. Siinä missä Karhunkierros on Suomen suosituin pitkä vaellusreitti, Pieni Karhunkierros on Suomen suosituin lyhyt vaellusreitti.

82 kilometrin Karhunkierros kulkee vasemmalle kääntyvää reittiä.

Pieni Karhunkierros: Harrisuvanto – Harrisuvannon riippusilta – Kalliosaari – Siilastupa – Jyrävä – Aallokkokoski

Harrisuvannon taukopaikka

Harrisuvannon taukopaikalla on iso keittokatos, sen takana laavu ja rannassa vielä tulipaikka. Käymälät löytyvät pienen sillan toiselta puolelta. Laavulta on hieno näkymä kohti Harrisuvantoa, jonka yli kulkee pitkä riippusilta. Tyynellä kelillä riippusilta heijastuu kauniisti vedenpinnasta.

Kuva: Harrisuvannon keittokatos, Harrisuvannon riippusilta

Harrisuvannon riippusilta 

Keittokatokselta kuljetaan rantaa pitkin sillalle. Harrisuvannon riippusilta on nähtävyys ja koko Oulangan kansallispuiston pisin riippusilta. Pituutta sillalla on yli 40 metriä. 
Harrisuvannon riippusilta ylittää Kitkajoen Harrisuvannon kohdalla. 

Pieni Karhunkierros jatkuu Harrisuvannosta kiertämään Vattumutkaa. Mutkassa on näköalapaikka, josta voi ihailla maisemia penkillä istuen.

Kalliosaari

Kalliosaari on yksi Pienen Karhunkierroksen kauneimpia nähtävyyksiä. Pikkuruista saarta joen keskellä on aluksi vaikea huomata, jos ei tiedä mitä etsiä silmillään. Puita kasvava minisaari on sietänyt aaltoja ja jäitä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Näköalapaikalta maisema jatkuisi joen suuntaisesti aina Paanajärvelle saakka – seisotaan siis lähellä Venäjän rajaa.

Kalliosaaren näköalatasanteelta löytyy pieni penkki ja infotaulu. Maisema on kaunis ympäri vuoden, kelillä kuin kelillä.

Kuva: Kalliosaari

Siilastuvan keittokatos ja Siilastupa autiotupa

Siilastuvan keittokatos tulee vastaan noin 100 m ennen autiotupaa. Katoksessa on paljon pöytiä ja penkkejä, saattaapa siellä porokin kuljeksia. Kesäkuisella Karhunkierroksen vaelluksella on luultavasti rauhallisempaa kuin parhaaseen ruska-aikaan.

Pihapiirissä on tulipaikka pitkine penkkeineen. Hyviä telttapaikkoja löytyy useita rannan tuntumasta. Uudehkot käymälät löytyvät polun toiselta puolelta.

Kuva: Siilastuvan keittokatos, Siilastupa

Kivenheiton päässä odottaa hämärä Siilastupa, ainoa majoittumiseen tarkoitettu autiotupa Pienen Karhunkierroksen varrella. Autiotuvan terassilla eväitä nauttiessa voi tiirailla suoraan uljaan Jyrävän kuohuihin. Muutaman metrin päässä on ranta, jossa käydään pulahtamassa kylmään veteen tuvan lämmöstä.

Siilastuvan vieressä sopivia telttapaikkoja ei juuri ole, joten kannattaa suunnata keittokatoksen läheisyyteen. Siilastupa on sen verran lyhyen matkan päässä Juuman pysäköintialueelta, että autiotuvalla on lähes aina väkeä.

Jyrävä

Siilastuvalta kävelee hetkessä Jyrävälle, joka on luonnontilainen koski ja Pienen Karhunkierroksen suurin putous. Putousta pääsee kuvaamaan aitiopaikalta rantakallioilta. 

Rantakallioilta noustaan pitkät ja jyrkät portaat kallioille, joilta voi katsella Jyrävänkosken pärskymistä kallioiden välissä. Vaahtoava vesi virtaa hiljalleen isoon suvantoon ja muodostaa kauniita kuvioita pintaan.

Näillä main puiden runkoihin on kiinnitetty useita ”kalastus kielletty” -kylttejä.

Kuva: Jyrävänkoski, Aallokkokoski

Aallokkokoski

Maisemareitin viimeinen nähtävyys on 900-metrinen Aallokkokoski. Pitkä ja suora koski näkyy vain osittain puiden ja oksien lomasta, mutta etsimällä löytyy hieno kohta, josta ihailla ja kuvata koskea. Aallokkokoskea voi myös laskea.

Pienen Karhunkierroksen oikealle kääntyvä reitti: Kallioportti – Myllykoski 

Kallioportti ja Kallioportin portaat

Kallioportille on mukava kiivetä painavan rinkan kanssa, portaat ovat jyrkät ja ne nousevat maan tasalta korkeuksiin. Talvella en lähtisi hinaamaan ahkiota Kallioportin portaista kumpaakaan suuntaan.

Kallion päälle on rakennettu näköalatasanne, jossa on korkeat kaiteet ja pari penkkiä. Jylhät maisemat avautuvat alas loputtomasti kumpuileviin metsiin ja Kitkajoen yläpuolelle. 

Kuva: Kallioportin portaat

Pyöreälammen tulipaikka on poistettu käytöstä. Taukoa tässä voi edelleen pitää, mutta polttopuita ei ole. Putaansaaren kautta kuljetaan Myllykoskelle.

Myllykoski

Myllykoski on yksi koko Kuusamon tunnetuimmista tai ainakin kuvatuimmista kohteista. Vanha myllyrakennus, riippusilta ja kuohuva koski saavat aikaan kuvausjonon sillan pieleen. Vanha mylly on päivätupa, jossa voi vierailla sisätiloissa. Pihalla on tulipaikka ja käymälät.

Myllykoskella ei ole leiriytymismahdollisuutta: tuvassa ei saa yöpyä eikä telttaa viritellä pihapiiriin. Myllykosken ympäristössä on pitkiä ja jyrkkiä portaikkoja. Myllykoskelta on 1,5 km matka Juumaan pysäköintialueelle ja 600 m Oulanka Basecampille.

Kuva: Myllykoski – Kuusamon kuvatuin nähtävyys

Lue myös tarkka kuvaus: Pieni Karhunkierros (12 km) on Suomen suosituin vaellusreitti

---- Matkaa taivallettuna: 58 / 82 km ----

Pieni Karhunkierros – Porontimajoki – Konttainen

Pienen Karhunkierroksen jälkeen Oulangan kansallispuisto jää taakse ja poluilla on taas rauhallisempaa. Seuraavalle taukopaikalle Puurosuolle on matkaa 4 km.

Puurosuon laavut

Reitti jatkuu pitkospuita Puurosuon laavuille. Laavut ovat avolaavuja kylki kyljessä ja ne sijaitsevat metsikössä suon vieressä. Jos tähän asti on välttynyt hyttysiltä, tässä kohtaa ilma saattaa olla sakeaa kuin puuro.

Porontimajoelle on matkaa nelisen kilometriä, noin tunnin reipas kävely. Pitkospuiden jälkeen seuraa Karhunkierroksen tylsintä maisemaa: tasaista vanhaa hakkuuaukeaa ja lisää avointa suomaastoa.

Porontimajoen autiotupa

Porontimajoella on useita rakennuksia. Porontimajoen myllytupa on kaksi pientä autiotupaa, jotka seisovat nokat vastakkain. Toinen mökeistä on entinen mylly, joka seisoo edelleen puoliksi Myllylammesta laskevan Porontimajoen päällä. Tuvissa on kamiinat ja liedet, laverille mahtuu noin 4 henkeä. 

Pihapiirissä on myös päivätupa sekä laavu tulipaikkoineen. Reunimmaisena on vielä harmaantunut keittokatos sekä puuvaja ja käymälät. Maasto on tasaista nurmea ja pihassa on hyviä telttapaikkoja.

Porontimajoelle on vain noin 1 kilometrin matka läheiseltä tieltä, joten paikka voi olla ruuhkainen. Porontimajoki on tunnelmallinen paikka, jossa kannattaa pysähtyä ainakin evästauolle.

Kuva: Porontimajoen autiotupa

Porontimajoelta Karhunkierros jatkuu kohti viimeisiä rutistuksia. Nousu Vattuvaaralle antaa maistiaisia ensimmäisestä jalkatreenistä.

Kumpuvaaran laavu

Porontimajoelta 3,5 kilometrin päässä on seuraava taukopaikka, Iso Kuikkalampi ja Kumpuvaaran laavu Porontimantien varressa. Kumpuvaaran laavulla on ilmeisesti mobiililatauspiste. 

Omat muistikuvani tämän laavun olemassaolosta ovat pyöreät nolla – hienon Porontimajoen jälkeen mieli saattaa jo askarrella Konttaisen näköaloissa ja Rukakin jo häämöttää. 

Ruka on kuitenkin vielä ”kaukana”, seuraavaksi Karhunkierroksella noustaan Iso Kumpuvaara. Jos karttaa ja reittiprofiilia ei ole tutkinut huolella ennen vaellusta ja katsonut vain jäljellä olevia kilometrejä, näillä kohdin kumpareet ja rinteet voivat lyödä ällikällä.

Konttainen

Konttainen on tunnettu vaara, joka sijaitsee Kuusamon Valtavaaran-Pyhävaaran luonnonsuojelualueen pohjoisosassa. Karhunkierros nousee puoliväliin pohjoisrinnettä polulle ja tekee lenkin Konttaisen huipun kautta. 

Konttainen kohoaa 433 metriin merenpinnan yläpuolelle. Huipulla on useita hienoja näköalapaikkoja, joilta avautuvat sykähdyttävät maisemat järvien täplittämään metsäiseen maastoon. 

Kuva: Konttaisen huipulta avautuvat hienot maisemat

Nousu Konttaiselle ei ole kovin vaikea ja koko lenkin pituus on alle pari kilometriä. Polku on pääasiassa sorastettua aivan vaaran yläosia lukuun ottamatta. 
Useamman vaelluspäivän jälkeen Karhunkierros voi alkaa tuntua jaloissa näillä kohdin reittiä. Etenkin jos on kulkenut vääränlaisissa vaelluskengissä ja jalat ovat rakoilla.

• Konttaisella ei ole tulisijaa eikä kuivakäymälöitä.
• Konttaisella ei saa telttailla eikä tehdä maastoon tulia.
• Konttaisen pysäköintialueen vieressä on Kuusamon Lintukerhon lintujen ruokintapaikka, jossa näkee usein kuukkeleita.

Lue myös: Konttainen (2km) – Kuusamon hurmaava reitti

---- Matkaa taivallettuna: 74,5 / 82 km ----

Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualue

Viimeisen kymmenen kilometrin matkalla Karhunkierroksella kuljetaan suurelta osin Valtavaaran-Pyhävaaran luonnonsuojelualueella. Luonnonsuojelualueen tunnetuimmat töppäreet ovat Konttainen, Valtavaara ja Pyhävaara.

Luonnonsuojelualueella jokaisenoikeudet eivät ole voimassa.

Konttainen – Valtavaara – Ruka

Konttaisen pysäköintialueelta Karhunkierros jatkuu kohti Valtavaaraa. Ensin ylitetään Virkkulantie, sen jälkeen alkaa kiipeäminen.

Valtavaara

Valtavaara on Karhunkierroksen suurin ja korkein vaara, tai tunturi – nippa nappa puuton laki löytyy. Valtavaaran-Rukan osuus on koko vaelluksen fyysisesti raskaimpia etappeja. Pitkulainen Valtavaara ei suinkaan ole harjanteeltaan tasainen, vaan polku nousee ja laskee useita kertoja. 

Kuva: Maisema Valtavaaralta, Suolammen laavu

Suolammen laavu

Valtavaaran ensimmäiselle taukopaikalle on matkaa Konttaisen parkkipaikalta yksi kilometri. Suolammen laavu sijaitsee nimensä mukaisesti Suolammen rannalla hieman syrjässä polulta. 
Lammella on kiikkerä laituri, puuvajassa pöllit pitkiä ja painavia. Laavun takaa puuvaraston läheltä löytyy useampi hyvä telttapaikka. Porot saattavat aamulla herätellä laavussa nukkujat.

Suolammen laavu on hyvä leiriytymispaikka, jos haluaa kuvata Valtavaaran maisemia aamuauringossa. Tämä on myös huomattavasti rauhallisempi paikka kuin Valtavaaranlammen taukopaikka.

Laavulta matka jatkuu pitkin Valtavaaran länsireunaa. Valtavaaran rinteet ovat jyrkkiä ja kivikkoisia. Sateella rinteet ovat mutaisia ja erittäin liukkaita. 

Vaeltajan avuksi on laitettu köysiä neljään jyrkkään rinteeseen, jotka alkavat Suolammen laavulta. Pisin ja hankalin lasku on näistä viimeisin eli lähinnä Rukaa oleva rinne.

Kuva: Karhunkierros Valtavaaralla – jyrkissä rinteissä köydet

Valtavaaran päivätupa

Valtavaaran päivätupa nököttää Kuusamon korkeimmalla luonnonvaraisella tunturilla, Valtavaaran huipulla. Tämä on Karhunkierroksen korkein kohta, 491 metriä merenpinnasta. 

Alun perin palovartijan majana toiminut tupa on nähtävyys Karhunkierroksen lisäksi Valtavaaran reitillä. Tuvan sisätiloissa on ollut kamiina vuoteen 2020 asti, nykyään varustukseen kuuluvat enää pöytä ja penkit.

Valtavaaran huipulla saattaa tuulla navakasti. Jos tuvasta löytyy tilaa, siellä voi pitää tuulen- ja sateensuojaa. Muista sulkea ovi lähtiessäsi.

Kuva: Valtavaaran päivätupa

Valtavaaran huipulta avautuvat kirkkaalla säällä upeat maisemat kaikkiin ilmansuuntiin. Auringonlasku Valtavaaralla on erityisen hieno. Sen sijaan kaatosateessa, sumussa ja ukkosella Valtavaaran ylitys vaelluksella on ikävää – vältä mahdollisuuksien mukaan. 

Valtavaaran keittokatos

Valtavaaralta Karhunkierros lähtee laskeutumaan kohti Rukaa ja Saaruan parkkipaikkaa. Sitä ennen on tarjolla vielä taukopaikka. 

Valtavaaranlammen rannalla on tilava keittokatos, jonne pääsee laittamaan ruokaa sateensuojaan. Pihapiiristä löytyy käymälä ja puuvaja, sekä muutamia telttapaikkoja. Valtavaara on yksi Rukan ja Kuusamon suosituimmista päiväretkeilykohteista, joten omaa rauhaa tässä saa harvoin.

Kuvat: Valtavaaranlammin keittokatos, Ruka

Ruka

Jyrkät rinteet eivät pääty tähän, vaan Saarualta jatketaan vielä polkua oikealle ja noustaan Rukatunturin pohjoiselle hyppyrimäen huipulle erittäin jyrkkää laskettelurinnettä. Polku on sorastettu. 

Hiihtohisseiltä laskeudutaan lopulta ruohikkoista rinnettä kohti Rukan kylää. Oikeaa reittiä voi olla hankala löytää eri polkujen joukosta. Karhunkierros päättyy Rukan alueelle, Karhunkierroksen portin alle. 

Harmillisesti Karhunkierroksen viime metrit ansaitsevat ”ei niin hienoa maisemaa” -pystin. Mutta portin alla vaeltaja ansaitsee ainakin henkisen ”urakasta selvitty” -pokaalin! 

Kuva: Onnellinen tai ainakin helpottunut vaeltaja Karhunkierroksen portin alla. Vaellus on tavallaan välinelaji.

Lue myös: Ensikertalaisen Karhunkierros – vaelluskertomus 2/2 (puolivälistä Rukalle) 

Vesi Karhunkierroksella

Karhunkierroksella veden saatavuus on hyvä koko reitin ajan. Reitti kulkee pitkälti jokien, koskien ja purojen läheisyydessä, eikä pitkiä kuivia osuuksia ole. Veden juomiseen suoraan luonnosta liittyy kuitenkin aina riski, vaikka vesi näyttäisi kirkkaalta.

Karhunkierros on vilkas reitti, jolla liikkuu paljon aloittelevia retkeilijöitä. Osa retkeilijöistä pesee ruoka-astiat rannassa ja kaataa jäteveden niille sijoilleen. Joissain kohdissa joessa melotaan ja uidaan. 

Vaelluksellani keskustelut paljastivat, että suoraan joesta vettä juoneet olivat saaneet vatsansa sekaisin. Vaelluksilla juon itse useimmiten aina suoraan luonnonvesiä, mutta näillä ohjeilla:

• Älä juo vettä suoraan vilkkaan polun vierestä tai rakennuksien vierestä.
• Juo vain virtaavaa vettä, ei koskaan seisovaa vettä. Tarkista ettei virtaava vesi tule seisovasta lammikosta.
• Juo vain tunturilta tai vuorilta valuvaa vettä. Tarkista poronraadot ylävirran suunnalta – siihen asti mihin näet on ihan riittävä.
• Juo puhdistamatonta vettä vain Napapiirin yläpuolella.
• Karhunkierros on Napapiirin alapuolella.

Oma suositukseni on siis puhdistaa vesi Karhunkierroksella. Veden voi puhdistaa käyttämällä vesisuodatinta, puhdistustableteilla tai keittämällä.

Karhunkierros eri vuodenaikoina

Karhunkierros on avoinna ympäri vuoden, mutta suositeltava vaellusjakso on toukokuun lopulta lokakuulle.

Karhunkierros kesäkuussa & heinäkuussa

Kesä on Karhunkierroksen vilkkain vuodenaika, eniten kävijöitä on heinäkuussa. Parasta on metsän heleä vihreys ja tuoksuvat kesäkukat, valoa riittää jopa läpi yön. Esimerkiksi juhannuksen tienoolla kesäkuussa ei Karhunkierroksella tarvitse otsalamppua valoisten öiden takia.

• Hellepäivinä nestehukka väijyy nopeasti. Tuulettomalla ilmalla kesä-heinäkuussa hyttyset sekä paarmat piinaavat tauotta. Jonkun mielestä hyttyset ovat vähentyneet pohjoisen kesistä, minut ne kyllä löytävät vuodesta toiseen.
• Kesällä on mukava istua tulien ääressä, mutta lyhyenkin hellejakson tai kuivan kauden jälkeen astuvat voimaan metsäpalovaroitukset. Tällöin tulia ei saa sytyttää taukopaikoilla. Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja (Kiutaköngäs, Harrisuvanto ja Jyrävä). Risukeittimien käyttö ei ole sallittua.

Lue myös: Karhunkierros kesäkuussa - vaelluskertomus

Kuva: Karhunkierros kesäkuussa, Kitkajoki

Karhunkierros syyskuussa ja ruska-aikaan

Syksy on monen suosikki Karhunkierroksella, syyskuussa on eniten retkeilijöitä. Ruskan värit ovat hienoimmillaan näköalapaikoilla, hyttyset vähenevät ja viileämmässä ilmassa jaksaa vaeltaa pidempään.

• Päivänvalon määrä vähenee syksyllä selvästi, ja yöt voivat olla kylmiä jo varhain. Sade voi tulla vetenä, räntänä tai ensilumena, ja lämpötilaerot vuorokauden sisällä voivat olla suuria. Vaelluksen pakkauslista on syksyllä kesää suurempi.
• Ruska-aikaan Karhunkierroksen reitillä on enemmän väkeä, ja erityisesti Kiutakönkäällä, Pienellä Karhunkierroksella, Konttaisella ja Valtavaaralla on ruuhkaista. Autiotuvat ja taukopaikat täyttyvät näillä alueilla tällöin nopeasti, vaikka muualla reitillä olisi hiljaisempaa.

Kuva: Karhunkierros ruska-aika, Oulangan kanjonin reitti ja Harrisuvannon riippusilta

Karhunkierros talvella

Karhunkierroksella ei ole talvikunnossapitoa, eikä kulkemista suositella talviaikaan. Liikkuminen vaatii kokemusta talviretkeilystä ja kykyä arvioida sää- ja lumiolosuhteita. 

• Virtaavien vesien jäille ei pidä mennä, ne voivat olla hauraita läpi talven.
• Keskitalvella pakkasta voi helposti olla -30-40 astetta.
• Karhunkierroksella on paljon metsäisiä harjuja ja jyrkkiä rinteitä. Niissä ahkion vetäminen metrin syvyisessä hangessa voi olla mukavaa tai sitten ei.

Pieni Karhunkierros, Konttainen ja Valtavaara ovat talvella selvästi suositumpia kuin koko Karhunkierroksen vaeltaminen. Niilläkään ei ole talvikunnossapitoa, mutta reitti pysyy talvella kuljettavissa suuren kävijämäärän takia.

• Pieni Karhunkierros talvella
• Konttainen talvella
• Valtavaara talvella

Kuva: Karhunkierros talvella, Kiutaköngäs 

Kevät Karhunkierroksella

Kevät huhti-toukokuulla on Karhunkierroksella haastavaa aikaa. Lumien sulaminen saa vesistöt tulvimaan ja reitti voi olla paikoin poikki. En suosittele Karhunkierrosta lainkaan tähän vuodenaikaan.

Turvallisuus Karhunkierroksella 

Karhunkierros on merkitty tiheästi oranssein maalimerkein ja opasteviitoin, ja eksyminen varsinaiselta reitiltä on harvinaista. 

• Matkapuhelinten kuuluvuus on Karhunkierroksella hyvä, mutta katvealueitakin löytyy.
• Paperikartta ja kompassi on tarpeellinen varuste vaelluksella. Karhunkierroksella ehkä voi riittää offline-kartta puhelimessa, kunhan virtaa riittää koko vaelluksen ajaksi.
• Pieni ensiapupakkaus on hyvä olla mukana jokaisella vaelluksella.
• Varustaudu sään mukaisesti.

Yksinvaellus

Karhunkierros sopii loistavasti ensimmäiselle yksinvaellukselle tai ensimmäiseksi vaelluskohteeksi. Vaellusreitti on suosittu, joten hätätilanteessa apua ei luultavasti joudu odottamaan kovin pitkään. Koko 82 kilometriä on niin hyvin merkitty, ettei eksymisvaaraa ole käytännössä lainkaan. Viitoista on myös mukava tarkistaa, paljonko matkaa on vielä kuljettavana.

Karhunkierroksen reitille pääsee monesta kohdasta, eli vaelluksen voi helposti keskeyttää, jos siltä tuntuu. Erityisesti yksinvaeltajan on tärkeää kertoa reitti- ja aikataulusuunnitelma jollekin etukäteen.

Lue myös: Karhunkierros ensimmäinen yksinvaellus

Hätätilanteet

Matkapuhelinverkko toimii Karhunkierroksen varrella pääosin hyvin, mutta katvealueita esiintyy. Hätätilanteessa hätänumero 112 on ensisijainen keino avun hälyttämiseen.

Jos joudut odottamaan apua: älä lähde harhailemaan, suojaudu sateelta ja kylmältä ja laita yllesi tai viereesi jotain värikästä havaitsemisen helpottamiseksi. 

Karhunkierros – varusteet 

Karhunkierros ei vaadi erikoisvarusteita, mutta ne pitää valita vuodenajan ja säiden mukaan. Kesällä tarvitset usein vähemmän vaatetta, ja pärjäät heppoisellakin makuualustalla. 

Itsekin googlasin ennen ensimmäistä vaellustani ”Karhunkierros varusteet”. Mihin se johti? Ostin painavan Kajka-rinkan, epämukavat sadevaatteet, turhia Nalgene-pulloja, tarpeettoman Trangian, vääränlaisen makuualustan, tappavat vaelluskengät ja kannoin mukanani pussillisen ruisleipää ja emmental-juustoa, jotka eivät maistu vaelluksella sitten tippaakaan.

Karhunkierroksen kaikista ostamistani varusteista käyttööni jäivät Fjellun vaellustrikoot ja Black Diamondin taitettavat sauvat. Ja laitoin myös retkiruoan uusiksi. 

Katso pakkauslistat ja vältä hankkimasta turhuuksia:

• Karhunkierros – varusteet kesän vaellukselle 
• Varusteet vaellukselle syksyllä 

Kuva: Karhunkierros varusteet – kevyesti vaellukselle

Kengät Karhunkierrokselle

Vaeltajan tärkeimpiä varusteita ovat kengät. Niiden valinta riippuu oman jalan harjaantuneisuudesta, rinkan painosta ja omista mieltymyksistä. 

• Jos olet esimerkiksi harrastanut paljon polkujuoksua ja varusteesi ovat kevyehköt, et todennäköisesti tarvitse nilkkaa tukevia vaelluskenkiä.
• Jos et ole tottunut liikkumaan maastossa ja kannat painavaa rinkkaa, nilkkaa tukeva kenkä on turvallisempi valinta Karhunkierrokselle.
• Karhunkierroksen polku on periaatteessa juuri sellainen, jolla välttämättä et tarvitse perinteistä tukevaa vaelluskenkää. Polku on monin paikoin sorastettua tai muuten vain tasaista neulaspolkua, pitkospuitakin on paljon. Rakkakivikkoa on vain vähän.
• Täydellinen vedenpitävyys ei ole ratkaisevaa, vaan se, etteivät kengät aiheuta hiertymiä ja niillä on hyvä kävellä.
• Hyvät sukat ja jalkojen huolto ovat yhtä tärkeitä kuin itse kengät. Rakkojen ehkäisy on helpompaa kuin niiden hoitaminen kesken vaelluksen.

Rinkka Karhunkierrokselle

Millainen on paras rinkka Karhunkierrokselle? Sellainen, joka on sopivan kokoinen juuri sinun varusteillesi ja vaellustyylillesi. Isot ja painavat varusteet vaativat isomman rinkan, pienet ja kevyet kamppeet menevät pienempään tilaan.

Valitse rinkka varusteiden mukaan ja varusteet vuodenajan mukaan. Omassa käytössäni on 60-litrainen kevytrinkka, jota käytän niin kolmen päivän kuin kahden viikon vaelluksella.

Teltta & riippumatto

Teltta, riippumatto tai muu majoite on suositeltava varuste, vaikka suunnittelisi hyödyntävänsä autiotupia. Tuvat ja laavut saattavat olla sesonkiaikaan tupaten täynnä, eikä taivasalla ole useinkaan mukava nukkua.

Karhunkierros on metsäinen reitti, joten puita riittää riippumatossa viihtyjille. Taukopaikat ovat metsäisiä ja samalla suojaisia, joten tällä vaelluksella et tarvitse mitään ihmeellisen myrskynkestäviä telttojakaan.

Makuupussin ja etenkin alustan tulee vastata kylmimpiä mahdollisia öitä. Alkukesästä maa voi vielä hohkata kylmää ja yöt voivat olla viileitä. Parasta on katsoa lähiaikojen sääennusteita ja ottaa avuksi maalaisjärkeä.

Lue myös: Paras makuupussi ja makuualusta – näin valitset

Retkikeitin ja ruoka Karhunkierroksella

Vaikka autiotuvissa on kaasuliesi, oma keitin kannattaa olla mukana. Näin voit laittaa ruokaa helpommin myös laavuilla ja keittokatoksilla. Oma retkikeitin mahdollistaa ruoanlaiton silloin, kun tupa on täynnä ja liedellä kymmenen ihmistä jonossa, tai kaasu on loppu. 

Ruokavinkki: ota mukaan sellaista ruokaa josta itse tykkäät. Toisaalta vasta kokemuksen karttuessa ehkä tietää, mitä haluaa syödä luonnossa liikkuessa. Painoltaan kevyet mutta kaloripitoiset ruoka-aineet keventävät rinkkaa. 

Katso pakkauslistat ja vältä hankkimasta turhuuksia:

• Karhunkierros – varusteet kesän vaellukselle 
• Varusteet vaellukselle syksyllä 

Kuva: Valitse kengät Karhunkierrokselle omien jalkojesi fysiikan, tottumuksen ja rinkan painon mukaan.

Palvelut Karhunkierroksen varrella pähkinänkuoressa

Karhunkierroksen varrelle osuu muutama kohta, joissa tieyhteys ja palvelut ovat tarvittaessa lähellä. 

Oulangan luontokeskus

Oulangan luontokeskus sijaitsee Karhunkierroksen varrella 27,5 kilometriä Hautajärveltä, osoite: Liikasenvaarantie 132. Luontokeskuksessa on ravintola-kahvila, wc sekä retkeilytietoa, kun luontokeskus on avoinna. 

• Rakennuksen ulkoseinästä löytyy vesihana, joka ei ole käytössä talvella. Pihalla on käymälä.
• Luontokeskuksen aukioloajat ovat kausiluonteisia, joten ne kannattaa tarkistaa verkkosivuilta etukäteen. Luontokeskus on omilla vierailukerroillani ollut avoinna vain kerran.
• Pysäköintialue on avoinna ympäri vuoden ja siellä on talvikunnossapito. Sydäntalvea lukuun ottamatta parkkipaikalla ei saa yöpyä matkailuautossa.

Juuma

Juuma on Pienen Karhunkierroksen virallinen lähtö- ja päätepiste. Alueella on suuri parkkipaikka ja opasteet reiteille. Kesäaikaan pysäköintialueella on toiminut kioski, josta saa ostettua mm. kylmiä juomia ja jäätelöä.

Oulanka Basecamp

Oulanka Basecamp sijaitsee Juumassa, aivan Pienen Karhunkierroksen lähtöpaikan ja Myllykosken tuntumassa. Basecampissa on maksullinen leirintäalue ja varattavaa majoitusta sekä kahvila. 

Ruka

Ruka on Karhunkierroksen päätepiste. Reitti päättyy käytännössä matkailukeskuksen tuntumaan, ja kaikki palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Keskuksesta löytyy niin retkeilyvarustekauppoja, ruokakauppoja kuin ravintoloita sekä eri tasoista majoitusta. 

Kuva: Karhunkierroksen reittiä

Miksi Karhunkierros ei ole paras vaellus? 

Vaikka siis kuvittelisi, että kaikkihan Karhunkierroksesta tykkäävät, eivät tykkää. Tässä vahvoja kuulemiani vastakkaisia mielipiteitä:

• ”Reitillä on pelkkää tylsää metsää.” Ehdottomasti, tämä on vaellusta metsässä. Karhunkierros ei ole Lapin tunturivaellus, vaan ”Kuusamon metsävaellus”.
• ”Ei tunnu yhtään erämaalta.” Ei tunnu ei, koska ei ole erämaa. Vaikka paikoin tie ja sivistys ovat suhteellisen lähellä, enimmäkseen tarjolla on luonnon rauhaa.
• ”Siellä on liikaa ihmisiä.” Näin on, tai sitten ei. 82 kilometrin matkalle retkeilijät leviävät tasaisesti, eikä edes sesonkiaikana tarvitse kävellä kenenkään kyljessä kiinni. Tuvilla on ruuhkaa, mutta oma teltta pelastaa.

Miksi Karhunkierros on niin suosittu?

Karhunkierros on Suomen klassikko. Karhunkierrosta on kuljettu jo monen sukupolven voimin. Omasta mielestäni suosion salaisuus kätkeytyy näihin:

1. Tiheät vanhat metsät, syvänvihreät havumetsät ja suopursun tuoksu
2. Kuohuvat ikiaikaiset kosket ja könkäät, mahtavien pystysuorien kallioiden ympäröimänä
3. Korkeat vaarat ja kalliot, joilla ihailla kanjoneissa mutkittelevia jokia ja loputonta horisonttiin kumpuilevaa metsää
4. Helppo saavutettavuus, palvelujen äärellä
5. Suhteellisen helppokulkuinen ja rakennettu polku, jolla silti riittää haastetta ja hikeä, joskus myös verta ja kyyneleitä
6. Taukopaikkoja muutaman kilometrin välein – helppous, turvallisuus ja mukavuus samassa paketissa
7. Hämmästyttävän monta upeaa nähtävyyttä suhteellisen lyhyen reitin varrella

Kuva: Karhunkierros – ilta-aurinko Valtavaaralla

Kirjoittaja on vaeltanut Karhunkierroksen yksin ensimmäisenä pitkänä vaelluksenaan, kiertänyt useamman kerran Karhunkierroksen nähtävyydet eri vuodenaikoina ja kulkenut tuhansia kilometrejä luonnossa vuosien aikana.

Karhunkierros - usein kysyttyä